IRC-Galleria

Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkorillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta, armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.

Hallitus on vankka
kätyrilauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojensa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.


Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.

Kiihtyy yhä taisto
vapauden vasito
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Ei nyt auta hallitusta
piinat, kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.

Kuinka kauan siellä
teurastusta vielä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumousko vaiko taantumus.

Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest' äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.

Kylvämme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroi kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaksi' saapi sankaruus.


(Tähän kohtaan kuuluisi Jääkärimarssi, Lippulaulu, Kytösavun aukeilla mailla tai Oi kallis Suomenmaa. Ne eivät kuitenkaan ole tekijänoikeudesta vapaita (Heikki Nurmio, Koskenniemi, Klemetti, Klemetti. Tulkoon sijaan Kuulruiskulaulu, joka on alkuperältään epäselvä Vapaussodan laulu. Tämä Isontalon Antti oli puukkojunkkarin pojanpoika ja Saksan jääkäri. Isoisä pääsi Siperiasta kotiin ja poseerasi mm. Samuli Paulaharjulle. Pojanpoika oli viinakaupan johtajana Seinäjoella sotien jälkeen ja yhtä arvostettu kuin eversti Laurila. "Laurilain työt" mainitaan Kytösavut-laulussa viittauksena muun muassa Länkipohajn taisteluun, joissa isä ja poika kaatuivat ja toinen poika jäi henkiin ja kunnostautui Talvisodan Taipaleella mutta joutui ikävyyksiin enemmän upseeritovereiden kuin vihollisen kanssa jatkosodassa.)