IRC-Galleria

Ihminen on synnin orja ja saatanan vanki, kun on antautunut palvelemaan syntiä ja vajonnut epäuskonsa tähden jumalattomuuteen. Jumalattomuus ilmenee erilaisina synteinä ja tottelemattomuutena Jumalaa kohtaan. Yleistä on se, ettei uskonasioista haluta puhua eikä kuulla niistä puhuttavan. Jumala piileksii jossakin kaukana taustalla, mutta ei vaikuta jokapäiväisessä elämässä. Usko on tabu asia, josta ei saa puhua eikä uskonasioista ole sopivaa toiselta kysellä. Jumalaton ihminen suuttuu, jos hänelle kerrotaan Jeesuksesta, tulevasta tuomiosta ja itsensä hillitsemisestä, vanhurskaudesta. Apt.24:24-27; 5:33 Toista ihmistä ei saa osoittaa syntiseksi, koska se mielletään vääräksi tuomitsemiseksi ja kadotustuomion lausumiseksi, vaikka kyse on hyväntahtoisesta varoittamisesta. Jumalatonta täytyy varoittaa, ettei hän vain joutuisi tietämättään tuomiolle, epäuskonsa tähden. Millainen on sellainen lähimmäinen, joka vähät välittää siitä, että hänen perheensä, sukulaisensa, ystävänsä ja tuttavansa kuolevat lopullisesti ja menettävät iankaikkisen elämän, koska eivät kuule evankeliumin sanomaa ja todistusta Jeesuksesta? Jeesuksesta todistaminen voi tuoda pelastuksen muille ja paras todistus on elää pyhää ja puhdasta elämää Jumalan pelossa. Siten voidaan voittaa puoliso sanoittakin Herralle. Mutta emme voi tietää sitä, pelastuuko puoliso vai ei. Joukossa on niitäkin pahoja ihmisiä, jotka vihastuvat uskoontulleeseen perheenjäseneen ja erottavat hänet yhteydestään, tekevät perinnöttömäksi ja hylkäävät hänet "oman onnensa nojaan", mutta Jumala on orpojen ja leskien auttaja, niin että pitää huolen kaikista lapsistaan. Niiden käy huonosti, jotka vähät välittävät heille kerrotusta ilosanomasta, joka voisi heidät vapauttaa ja pelastaa synnin vallasta.

Yksi keino "suojautua" Jeesuksen todistusta ja Jumalan kutsua vastaan on tekeytyä ylen synnilliseksi ihmiseksi. Ihminen tunnustaa auliisti syntejään ja keksii tukun omasta päästään, jotta olisi mahdollisimman kurjan oloinen todistajan silmissä. Todellisuudessa hän ei tunnusta mitään eikä usko tulevaan tuomioon tai Jeesukseen. Hän saattaa olla julkisyntinen tai tekopyhä, mitä tahansa, mutta hänen sydämensä on vieras Herralle. Hän saattaa sanoa, että uskoo Jeesukseen ja perustaa taivastoivonsa Jumalan armoon, mutta hän ei pysy Raamatun ilmoittamassa totuudessa vaan vääntää kirjoituksia vinoon omaksi kadotuksekseen.



Hän on villitsevien henkien ja riivaajien oppien orja. 1Tim.4:1-11 Jos tällainen ihminen on erittäin älykäs ja sympaattinen, niin hän voi villitä suuria joukkoja sielullisia ihmisiä oppinsa taakse, niin että nämä jumalattomat käyvät joukolla uskovaisten kimppuun, sanoin ja lopulta teoinkin, niin että tappavat pyhiä ja luulevat tekevänsä siinä uhripalveluksen Jumalalle. He eivät kestä sitä, että joku elää Jumalan tahdon mukaan ja noudattaa Jumalan sanan ohjeita elämässään. Heille sellainen on vihan lähde, koska he ovat kateellisia pyhille heidän vanhurskaudestaan. Synti pitää heitä otteessaan ja he luulevat tekevänsä hyvää, kun tekevät syntiä. Voi heitä, sillä heidän käy pahoin! Jumala ei jätä kostamatta synnin orjille heidän pahuuttaan eikä sitä, että jumalattomat vainoavat Jumalan seurakuntaa.

Syntilistojen tekeminen

Syntilistojen tekeminen ei ole väärin... kunhan vain ei sano synniksi sellaista, mikä ei ole syntiä... onhan niitä listoja Raamatussakin... ja yleisiä ohjeita, 1Kot.6:9-11; Gal.5:19-21,26; Room.13:13; Ef.4:28-5:20; Kol.3:5-10; 1Tess.4:1-12; 2Tim.3:1-7; Tiit.1:7-3:14; 1Piet.2:1,11-18; 3:1-4,8-9; 4:1-3; Ilm.9:20-21; 21:8; 22:15; Matt.6:14-15; Mar.7:20-23; 12:1,15


Raamattu on itse asiassa täynnä syntiluetteloita, luetteloita syntisestä mielenlaadusta ja käskyjä sekä kehotuksia, joiden laiminlyönti on syntiä.

On siis vain hyvä, jos joku tekee oikeita syntilistoja ja sanoo synnin synniksi, mutta se ei ole hyvä, jos sanotaan synti vanhurskaudeksi ja vanhurskaus synniksi. Näinhän tehdään yhteiskunnassa ja kirkossa ihan yleisesti, kun siunataan homopareja (avioliittoon) ja puolustetaan heidän oikeuttaan lasten keinohedelmöitykseen. Keinohedelmöityskin on syntiä, sillä Jumala ei ole antanut lupaa hedelmöittää munasoluja, joista suurin osa tuhoutuu, eikä varsinkaan käyttää toisen miehen siittiöitä sitä tarkoitusta varten tai kohdunvuokrausta tai kloonausta... ja kun tällaista sanon, niin minua syytetään rakkaudettomaksi, sellaiseksi, joka kieltää heiltä "oikeuden" ja "tasa-arvon", mutta mitä jos se oikeus, jonka kiellän, onkin "syntiä" Jumalan silmissä, niin eikö silloin ole tehty vääryys oikeudeksi ja synti vanhurskaudeksi, kun minut tuomitaan, vaikka kerron vain totuuden tälle himojen vallassa elävälle maailmalle, jonka Herra Jeesus on tuomitseva tulemuksessaan ikuiseen kadotukseen mm. näiden syntien vuoksi, joita uskovaisetkin ovat ottaneet tehtäväkseen harjoittaa ja puolustaa lopun aikoina?

1.Johanneksen kirje:
2:15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.
2:16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.
2:17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

Näin minä asiat näen ja uskon totta olevan, rakkaudessa Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme ja Isässä Jumalassa.

Yksinkertainen ohje

Jumala neuvoo ihmistä pysymään oikealla tiellä, joka johtaa taivaaseen. Sen ohjeen noudattaminen ei edellytä paljoa pään tietoa vaan suurta sydäntä, Kristuksen mielenlaatua. Jos olemme pahuudessa lapsia, niin selviämme helposti saatanan salakavalista juonista. Jumalan ohje vanhurskaaseen elämään kuuluu näin: "Karta pahaa ja tee hyvää, niin pysyt iankaikkisesti.

" Ps.37:27 Lapsikin pystyy tämän tekemään. Me emme saa antaa vihollisen hämätä itseämme, niin että näemme synnistä saatavan hyödyn ja lyhytaikaisen nautinnon houkuttelevana asiana, vaan me ymmärrämme synnin teon seuraukset, häpeän ja turmeluksen, jonka synti aiheuttaa sydämelle. Jos varastamme ja petämme, voimme saada siitä hyötyä itselle, mutta samalla sydän paatuu ja Jumalan meille antama elämä pakenee meistä.

Tunto turtuu ja sitä seuraa hengellinen kuolema, joutuminen kadostustuomion alle. Synnin tekeminen ei ole hyvä asia, sillä se on silkkaa itsekkyyttä ja ylpeyttä. Kun teemme syntiä, niin aiheutamme sillä vahinkoa ja kärsimystä muille ihmisille sekä lopulta myös itsellemme, sillä "tuska ja ahdistus tulee jokaiselle, joka pahaa tekee", henkilöön katsomatta.

Jumala meitä varjelkoon ja suojelkoon kaikkea pahaa vastaan, mutta varsinkin niitä himoja vastaan, jotka nousevat omasta sydämestämme. Jos saamme synnin pysäytettyä ajatusten tasolle, himoihin, emmekä antaudu niiden valtaan, niin olemme autuaat tekemisessä ja olemisessamme.

Usko on olotila, joka tuo rauhan sydämeen, mutta jos joku antautuu uudestaan syntiä palvelemaan, on hänen rauhansa tipotiessään, minkä kyllä huomaa. Nämä kahdestikuolleet ovat kohtaloidensa napisijoita ja nurkujia, niin että aiheuttavat lihallisella toiminnallaan hajaannusta seurakunnassa. He keräävät puolueen taakseen sotimaan pyhiä ja valittuja vastaan, saadakseen oikeutuksen lihalliselle mielelleen ja synnin tekemiselle.

He ovat mestareita manipuloimaan muita ihmisiä ja käyttämään heitä hyväkseen. He tekeytyvät taitavasti olosuhteiden ja muiden ihmisten synnin teon uhriksi, vaikka ovat itse syyllisiä omiin synteihinsä ja lihan mieleensä sekä siihen kärsimykseen, joka heille synnin teosta aiheutuu. Kaikkein pahinta on se, kun nämä sielulliset täyttyvät lopun aikana sielun vihollisen hengellä, joka väittää olevansa Pyhä Henki ja eksyttää jos mahdollista valitutkin, mutta me tunnemme valheen hengen siitä, ettei se pysy Raamatun ilmoittamassa totuudessa. Jumala ei ole antanut kenellekään erikoislupaa synnin tekemiseen eikä Jumalan armoa saa käyttää pahuuden verhona, verukkeena synnin tekemiselle. Mitä vähemmän ihminen tekee syntiä, sitä enemmän Jumalan armo on häntä kasvattanut. Tämä on selkeä Jumalan sanan opetus ja jos pidämme siitä kiinni, niin pelastumme vihollisen ansoista, vaikka ne esitettäisiin kuinka kauniissa paketissa tahansa, ihmeiden ja merkkien voimalla.