IRC-Galleria

Armo

Jumalan armo ei ole vain syntien anteeksiantamista ja syntien anteeksisaamista, vaikka se on sitäkin. Maan päällä ei ole niin vanhurskasta ihmistä, että tekisi vain hyvää eikä lainkaan syntiä. (Snj 7:20.) Tarvitsemme sen vuoksi toistuvasti Kristuksen veren vihmontaa eli syntien anteeksiantoa syntiemme tähden. (1Piet 1:1-5; Hebr 9:14; 1Joh 1:7-2:2.) Uskovaisen ei ole kuitenkaan lupa jäädä elämään synnissä, jos hän lankeaa. Me emme saa rypeä synnissä niin kuin jumalattomat, jotka elävät pahojen himojensa ja syntisen mielensä vallassa. Me nousemme ylös synnin suosta niin monta kertaa kuin lankeamme. (Mka 7:8; Snl 24:16.)

Armo kasvattaa syntinsä anteeksisaaneen sielun pois synnistä. Jumalan armo muuttaa ihmistä ja kasvattaa häntä Kristuksen tuntemisessa. Jeesuskin varttui armossa, vaikka ei tehnyt syntiä. (Luuk 2:40,52.) Jumala antaa lastensa kasvaa armossa ja viisaudessa, niin että voimme noudattaa hänen tahtoaan maan päällä.


Tuomio


Jumalan armo ei ole lupalappu synnin tekemiselle. Ajattele, mitä siitä seuraisi, jos mies jatkaisi vaimonsa pieksämistä ja tämä antaisi aina vain anteeksi? Jumala odottaa sitä, että synnit anteeksisaanut uusi Jumalan ihminen muuttaa mielensä suhteessa syntisiin elämäntapoihinsa. Hän antaa lahjaksi mielenmuutosta ja syntien anteeksiantoa, mutta ei pakota ketään muuttumaan. Sen sijaan hän vetoaa ihmisen tahtoon, että tämä hylkäisi oman tahdon mukaan vaeltamisen ja suostuisi elämään Jumalan tahdon mukaan. Pakko sitä ei ole tehdä, minkä vuoksi monet uskovaiset jatkavat synneissään elämistä. Sellainen ei ole totista armoa eikä armoa ollenkaan vaan syntiä.


Jumalan Henki ja Antikristuksen henki

Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa.

Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Jumala on rakkaus

Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän.

Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.

Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään. Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.

Rakkaudessa ei ole pelkoa

Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.
Joka rakastaa Jumalaa, rakastaa myös veljeään

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt.

Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.




Laki

Jumalan laki on laki, joka saa alkunsa suoraan Jumalan tahdosta eikä ole ihmisen aikaansaannosta. Jumalan laki on ihmisen tahdosta riippumaton samoin kuin luonnollinen laki eikä ihminen voi muuttaa sitä omilla toimillaan.


Jumalan laki on niin sanottu rakkauden laki, joka kehottaa ihmisiä rakastamaan Jumalaa, lähimmäisiään ja myös itseään. Lain suurimmat käskyt ovat: ”rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi” ja ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Näin opetti Jeesus.

Jumalan laki pitää sisällään myös kymmenen käskyä, jotka Jumala julisti Hoorebin vuorelta Israelin kansalle pian heidän Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeen Kymmenen käskyä selvittää tarkemmin miten ihmisten tulisi rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. Edelleen Mooseksen kirjoissa, myös osittain Uudessa Testamentissa, olevat useat kymmenet moraalisäännöt selventävät kutakin käskyä tarkemmin.

Esimerkiksi vuorisaarnassa Jeesus opetti käskyn ”älä tapa” kieltävän myös toisen ihmisen ”tappamisen ja nujertamisen” vihaamalla ja halveksivilla sanoilla.

Jeesus opetti, että Jumalan laki ja jokainen sen käskyistä on voimassa ikuisesti ja että mikään käskyistä ei muutu. Jumalan laki ilmaisee miten Jumala haluaisi ihmisten elävän ja kohtelevan toisiaan. Sen tutkiminen paljastaa myös synnin, jota ei saisi tehdä. Apostoli Johannes kirjoittaa synnin olevan Jumalan lain rikkomista.