IRC-Galleria

Suomessa herätti suurta huomiota, kun David Beckham tuli leikattavakseni akillesjännerepeämän vuoksi vuonna 2010. Iltalehti otsikoi yhden juttunsa seuraavasti: ”Professori Sakari Orava rukoili ennen kuin hän alkoi leikata Beckhamia.”
Minulle rukous on jokapäiväistä ja luonnollista. Rukoilen usein potilaiden ja leikkausten onnistumisen puolesta. Toisinaan tuntuu, että minulle on kuin ylhäältä annettu oikea diagnoosi ja hoito-ohjeet. Olen saanut apua Jumalalta myös leikkausten suunnitteluun ja tekemiseen. Tunnuslauseeni on ”Rukoile ja tee työtä”.
Leikkauspöydän ääressä turvaan sekä pitkän uran ja kokemuksen tuomaan varmuuteen että Jumalan apuun ja johdatukseen. Usko ja rukous antavat minulle rohkeutta tehdä veitselläni viiltoja ihmiseen ja kantaa myös vastuu leikkausteni seurauksista. Aina ei voi onnistua. Oli kova paikka, kun joskus nuorena kirurgina olin tehnyt tuntikausia töitä leikkaussalissa ja kaikista ponnisteluistani huolimatta potilas kuoli.
Olen kokenut Jumalan apua ja voimaa myös vapaa-ajalla. En voi olla kuin kiitollinen Jumalalle kaikesta johdatuksesta, siunauksesta ja avusta, jota olen vuosien mittaan saanut kokea. Rukouksessa juttelen Taivaan Isälle aivan kuin puhuisin kenelle tahansa ihmiselle. Voin jättää huolet ja murheet hänelle ja pyytää apua ja viisautta vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen − ja niin voit sinäkin.
Kun kuljen Jumalan johdatuksessa, tiedän, että minun ei tarvitse kantaa stressiä ja paineita yksin. Aivan jokainen voi lähestyä rukouksessa Jumalaa. Myös sinä, vaikka ehkä epäilet, kuuleeko hän sinua. Kyllä Jumala kuulee.
Jokaisella uskovalla on oma kertomuksensa siitä, miten hän on löytänyt Jeesuksen omaksi vapahtajakseen. Olennaista on, että ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen ja pyytää syntejään anteeksi. Jeesukselle ihminen kelpaa sellaisena kuin on. Ei tarvitse parannella itseään tai yrittää muuttua toisenlaiseksi. Taivaan Isä ohjaa kyllä eteenpäin, kun häntä lähestyy. Hän ei jätä sinua yksin.