IRC-Galleria

Luominen vs. evoluutio aihepiirin kiistely on toistaiseksi päättymätön tarina. Niin kutsutut ateistit esittävät tieteellisiä laskelmia ja todisteita asioista, jotka eivät liity itse kysymykseen muuta kuin siten, että tietty joukko ihmisiä liittää ne siihen. Tämän takia Luomiseen uskovia ja ateisteja ei ole helppo saada ”saman pöydän ääreen”. Asia on myös tavattoman laaja, ja ehkä sen vuoksi tietyt näennäisesti kehitysoppia mainostavat uutisoinnit tulevat esille suurella volyymilla. Käsite ”uusi laji” on yksi harhaanjohtavimmista. Se, että tuollaisella väitteellä olisi mitään perää vaatisi sen, että koko maapallon menneestä eliöstöstä olisi olemassa täydellinen selonteko. No tällaistahan ei tietenkään ole.

Voimakkain ristiriita ateistisessa maailmankatsomuksessa suhteessa Luomisnäkemykseen on se, että luonnontutkijat eivät ota lainkaan huomioon menneisyydessä tapahtunutta ihmiskunnan syntiin lankeamusta, jonka seurauksena ”talon säännöt” muuttuivat radikaalisti.

Luonnontutkijat katsovat maailmaa okulaarien läpi, joista näkee vain promillen kokonaiskuvasta. He katsovat maailmaa niin, miten se toimii tällä hetkellä ja perustavat ideologiansa sen varaan. Tässä ajatusrakennelmassa on monia puutteita, kuten esim. se, että jos ”viidakonlait” olisivat päteneet maapallon ”4,55 miljardin” vuoden ajan, niin eiköhän mikrobit olisi niitä voittajia eikä suinkaan kosmiselle säteilylle alttein ihmislaji. Ihmiskunnan perimään kertyy kiihtyvällä vauhdilla vakavia sairauksia. Ihmisen ”kehitys” ei siis mene kohti parempaa vaan jyrkästi kohti huonompaa. Vastaavia esimerkkejä voisi luetella tuhansia ja taas tuhansia.

Henkilökohtaisesti uskon Luomiseen 100%:sti. Minua ei hetkauta vähääkään jokin ”tieteellinen fakta”, sillä ne ovat viimeisen 200 vuoden aikana muuttuneet varsin säännöllisesti. Sama jatkuu, vaikka havaintoinstrumenttien ja metodien tarkkuus ainakin periaatteessa tarkentuu jatkuvasti. Niin ikään tutkijat ”mittaavat” vain tämän hetkistä tilaa näillä fundamenteilla.

Toinen tärkeä asia on myös median leikittely termeillä. Sanaa >evoluutio< viljellään yhtä tiheästi kuin nuoriso kirosanoja. Tämä on tahallista dubbausta ja vääristelyä. En kannata kummankaan leirin ylilyöntejä eikä uskoni edes perustu mihinkään ihmisten valmistamiin mittareihin vaan henkilökohtaiseen Pyhän Kaikkitietävän Jumalan ilmoitukseen omasta itsestään.

Luominen vs. evoluutio keskustelun marginaali rippeet eivät paina puntarissa vaan se, että Jumala ilmoitti itsensä minulle vuonna 1991. Kokemuksena se tuntui samalta kuin vinhakkaa vauhtia kiitävä planeetta olisi osunut tajuntaan. Osuma ei kuitenkaan ollut haavoittava vaan parantava. Se mitä Kristus siinä hetkessä antoi ymmärtää äänellään ei liittynyt evoluutio kysymykseen vaan täysin muihin asioihin.

Toki epäilevä kristitty voi halutessaan alkaa repiä sivuja pois Raamatusta, mutta hänelle saattaa muodostua ongelmaksi se, mitä muuta Kristuksen vahvistamaa faktaa Raamatusta voi vajavaisella ihmiskäsityksellä sitten poistaa?

Poistetaanko samalla pelastusta koskevat kohdat? Samalla hän voi miettiä, kumpi on vahvemmalla perustalla: Jumalan uudeksi tekevä Sana vai sekalainen röykkiö evoluutioväärennöksiä tai aiheeseen virheellisesti liitettyjä fossiilin paloja, sekä koko joukko väitöskirjoja joita arvioi vain toiset ateistisen maailmankatsomuksen omaavat tahot?

Jumalan kieltäminen kuuluu kovaan tieteeseen. Kiellä Jumala ja pääset piireihin. Hommasta loppuu kuitenkin mielekkyys kun huomaat, että erehtyväiset ihmiset tekevät tieteellisiä väitteitä perustanaan vain toinen erehtyväinen ihminen. Pieni piiri pyörii ja kaikilla on kivaa. Modernin ihmisen elinympäristö on oiva ajatuksen tappaja. Joskus jopa lääkärin on puututtava asiaan ja sanottava potilaalle: sinä olet biologinen olento, et voi pitää yllä epätervettä elämäntapaasi tai menehdyt.