IRC-Galleria

1. Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta
kuullaksensa.
2. Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
3. Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
4. Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
5. Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
6. Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
7. Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
8. Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
9. Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
10. Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
11. Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
12. Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
13. Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
14. Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
15. Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
16. Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
18. Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
20. Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
21. Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
22. Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
23. Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
24. Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
25. Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.

1. Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka
nuhdetta vihaa.
2. Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3. Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4. Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5. Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7. Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10. Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11. Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13. Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14. Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15. Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle
otollinen.
2. Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3. Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4. Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7. Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8. Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9. Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10. Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11. Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12. Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13. Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14. Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15. Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16. Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17. Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18. Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19. Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20. Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21. Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22. Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23. Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24. Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25. Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27. Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28. Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29. Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30. Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31. Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.

1. Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä
poika on äidillensä murheeksi.
2. Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
3. Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää.
4. Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
5. Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu.
6. Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu.
7. Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa.
8. Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu.
9. Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi.
10. Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.
11. Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa.
12. Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.
13. Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
14. Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio.
15. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa.
16. Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi.
17. Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.
18. Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.
19. Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.
20. Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen.
21. Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä.
22. Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
23. Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
24. Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan.
25. Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti.
26. Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä.
27. Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät.
28. Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.
29. Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio.
30. Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.
31. Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
32. Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta.

1. Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.

2. Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
3. Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
4. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
5. "Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
6. Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
7. Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
8. Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
9. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
10. Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
11. "Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
12. Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
13. Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
14. Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
15. kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
16. "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
17. "Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
18. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa ovat tuonelan laaksoissa.

1. Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?

2. Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
3. Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
4. "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
5. Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
6. Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
7. sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
8. Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
9. Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
10. Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
11. Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
12. Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
13. Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
14. Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
15. Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
16. Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
17. Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
18. Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
19. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
20. Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
21. antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
22. Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23. Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24. Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25. Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26. kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27. Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28. kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29. kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30. silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31. leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
32. Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
33. Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
34. Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
35. Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
36. Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."

1. Poikani, noudata minun sanojani ja kätke mieleesi minun käskyni.

2. Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.
3. Sido ne kiinni sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
4. Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni", kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,
5. että varjeltuisit irstaalta naiselta, vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.
6. Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,
7. ja minä näin yksinkertaisten joukossa, havaitsin poikain seassa nuorukaisen, joka oli mieltä vailla.
8. Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen ja asteli hänen majaansa päin
9. päivän illaksi hämärtyessä, yön aikana, pimeässä.
10. Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
11. Hän on levoton ja hillitön, eivät pysy hänen jalkansa kotona;
12. milloin hän on kadulla, milloin toreilla, ja väijyy joka kulmassa.
13. Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:
14. "Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.
15. Sentähden läksin ulos sinua vastaan, etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.
16. Olen leposijalleni peitteitä levittänyt, kirjavaa Egyptin liinavaatetta.
17. Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa, aloeta ja kanelia.
18. Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.
19. Sillä mieheni ei ole kotona, hän meni matkalle kauas.
20. Rahakukkaron hän otti mukaansa ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."
21. Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:
22. äkkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,
23. niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.
24. Sentähden, poikani, kuulkaa minua, kuunnelkaa minun suuni sanoja.
25. Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille, älä eksy hänen poluillensa.
26. Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.
27. Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas tuonelan kammioihin.

1. Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä
vieraalle;
2. jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
3. niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
4. älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
5. Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
12. Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
13. silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
14. kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
15. Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
20. Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
21. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
22. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
24. että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
25. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
26. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
29. Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
30. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
31. Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
32. Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
35. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.

1. Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun
taidolleni
2. ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3. Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4. Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
5. Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.
6. Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7. Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8. Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9. ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10. ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11. ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12. ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13. Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14. Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17. Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18. Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19. Armas peura, suloinen vuorikauris - hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20. Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21. Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22. Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23. Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.

1. Kuulkaa, lapset, isän kuritusta ja kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.

2. Sillä minä annan teille hyvän neuvon, älkää hyljätkö minun opetustani.
3. Olinhan minäkin isäni poika, hento ja äitini ainokainen.
4. Ja isä minua opetti ja sanoi minulle: "Pitäköön sydämesi minun sanoistani kiinni, noudata minun käskyjäni, niin sinä saat elää.
5. Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
6. Älä sitä hylkää, niin se varjelee sinua; rakasta sitä, niin se sinua suojaa.
7. Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
8. Anna sille korkea arvo, niin se sinut korottaa, se kunnioittaa sinua, jos sen syliisi suljet;
9. se panee päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun."
10. Kuule, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuodet enentyvät.
11. Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
12. Käydessäsi eivät askeleesi ahtaalle joudu; juostessasi et kompastu.
13. Tartu kiinni kuritukseen äläkä hellitä; säilytä se, sillä se on sinun elämäsi.
14. Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle.
15. Anna sen olla, älä mene sille, poikkea pois ja mene ohitse.
16. Sillä eivät he saa nukkua, elleivät pahaa tee; se riistää heiltä unen, elleivät ole ketään kaataneet.
17. Niin he syövät leipänään jumalattomuutta, juovat viininään väkivallan tekoja.
18. Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.
19. Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihin kompastuvat.
20. Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
21. Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
22. sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.
23. Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.
24. Poista itsestäsi suun kavaluus, ja karkoita luotasi huulten vääryys.
25. Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu.
26. Tasoita polku jaloillesi, ja kaikki sinun tiesi olkoot vakaat.
27. Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistä jalkasi pahasta.