IRC-Galleria

1. Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä,
kuka edessäsi on,
2. ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3. Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
4. Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5. Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
6. Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7. Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8. Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
9. Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
10. Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
11. Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12. Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
13. Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
14. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.
15. Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
16. ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
17. Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18. niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
19. Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
20. Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
21. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
22. Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
23. Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24. Ääneen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
25. Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
26. Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
27. Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28. Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
29. Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30. Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
31. Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33. Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
34. Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
35. "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."

1. Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.

2. Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
3. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
4. Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
5. Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
6. Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
7. Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
9. Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
10. Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
11. Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
12. Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
13. Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
14. Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
15. Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
16. Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
17. Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
18. Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
19. Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
20. Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
21. opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
22. Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
23. sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
24. Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
25. että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
26. Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
27. Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
28. Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
29. Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.

1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen,
kunne tahtoo.
2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3. Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4. Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän - jumalattomien lamppu - ovat syntiä.
5. Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6. Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7. Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8. Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9. Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10. Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11. Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12. Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13. Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14. Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15. Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16. Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17. Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18. Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19. Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20. Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21. Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23. Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24. Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25. Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26. Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27. Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28. Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29. Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30. Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31. Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

1. Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään,
joka siitä hoipertelee.
2. Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.
3. On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat.
4. Syksyllä ei laiska kynnä; elonaikana hän tyhjää tapailee.
5. Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.
6. Monet huutavat hyvyyttänsä kukin, mutta kuka löytää luotettavan miehen?
7. Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnelliset ovat lapset hänen jälkeensä.
8. Kuningas istuu tuomioistuimella, hän silmillänsä perkaa kaiken pahan pois.
9. Kuka voi sanoa: "Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni"?
10. Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta - molemmat ovat Herralle kauhistus.
11. Teoistansa tuntee jo poikasenkin, onko hänen menonsa puhdas ja oikea.
12. Kuulevan korvan ja näkevän silmän - molemmat on Herra luonut.
13. Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi; pidä silmäsi auki, niin saat leipää kyllin.
14. "Huonoa, huonoa", sanoo ostaja, mutta mentyänsä pois hän kehuskelee.
15. Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein kalu ovat taidolliset huulet.
16. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.
17. Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.
18. Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sotaa on sinun käytävä neuvokkuudella.
19. Salaisuuden ilmaisee, joka panettelijana käy; älä siis antaudu avosuisen pariin.
20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.
21. Tavara, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.
22. Älä sano: "Minä kostan pahan"; odota Herraa, hän auttaa sinua.
23. Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
24. Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?
25. Ihmiselle on ansaksi luvata hätiköiden pyhä lahja ja vasta perästäpäin harkita lupauksiansa.
26. Viisas kuningas perkaa jumalattomat pois viskimellään ja antaa puimajyrän käydä heidän ylitsensä.
27. Ihmisen henki on Herran lamppu: se tutkistelee sydämen kammiot kaikki.
28. Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee.
29. Voima on nuorukaisen kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.
30. Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.

1. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa
nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2. Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3. Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4. Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6. Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7. Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10. Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11. Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12. Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14. Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16. Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17. Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18. Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19. Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20. Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21. Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23. Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26. Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27. Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28. Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa
haastaa.
2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia
riidassa.
2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.
12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.
25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

1. Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

2. Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3. Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4. Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5. Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6. Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7. Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8. Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9. Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10. Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11. Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13. Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14. Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17. Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18. Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19. Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20. Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21. Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22. Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23. Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24. Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25. Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26. Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27. Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28. Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29. Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30. Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31. Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33. Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34. Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.