IRC-Galleria

1 Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. 2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee.

Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. 3 Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas
.
4 Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus. 5 Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä. 6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut. 7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää.

Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas. 8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.

Jos olen väärässä, niin tämä teksti minkä kirjoitin on valhetta. En usko etttä kukaan voisi totuutta kieltää koska jeesus rakastaa meitä.



9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt. 10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.


11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme 12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.

13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa. 14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. 15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.

17 Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

18 Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa. 19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, 20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.


21 Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan, 22 ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.


23 Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut. 24 Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.


”Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin.

Sellainen, kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.

Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.
Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee.

Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.

” (1. Joh. 4: 16 - 21)
Näin kirjoittaa apostoli Johannes ensimmäisen kirjeensä neljännessä luvussa.
Jumalan rakkaus on ihmeellistä! Se, että Jumala lähetti ainoan Poikansa Jeesuksen tähän maailmaan, todistaa hänen rakkaudestaan meitä ihmisiä kohtaan. Ihmiseksi tullut Jumala suostui itse vainon, pilkan ja kidutuksen kohteeksi. Hän asettui puolustamaan seuraajiaan ja kantamaan heitä. Hän kulki rakkauden tien loppuun asti.

Tällainen rakkaus riisuu aseista. Ja tällainen rakkaus myös synnyttää rakkautta sen kohteessa. ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.” Asia on Johanneksen mukaan jopa niin, että se joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa.

Rakkaus on siis merkki siitä, että ihminen elää Jumalan yhteydessä. - Rakkaus ei kuitenkaan koskaan voi olla ansio. Rakkaus on lahjaa, se on Jumalan synnyttämää.


Apostoli Johannes kirjoittaa siitä, kuinka viimeisellä tuomiolla kristityn rakkaus Jumalaa kohtaan saavuttaa täyttymyksensä. Tuomioistuimella istuva Jeesus ei ole kristitylle pelottava tuomari, vaan rakas Vapahtaja, joka toivottaa hänet tervetulleeksi luokseen, taivaan kotiin.
”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon”, Johannes kirjoittaa.


2000-luvun alkupuolella Etiopiassa käydessämme tapasimme entisiä työtovereitamme. Tapasin myös ystäväni kes Girman, eli pastori Girman. Vaihdoimme ensin perheittemme kuulumiset, niin kuin on tapana. Kun kyselin häneltä kirkon tilanteesta, hän kertoi minulle nuoresta pohjois-etiopialaisesta tytöstä.


Tyttö oli tullut kristityksi. Sitä ei kyläyhteisössä katsottu hyvällä. Yksi kylän vanhimmista tuli nuhtelemaan tyttöä ja sanoi, että kylässä ei ole ollut tapana uskoa kuten tyttö uskoi. Hän vaati tyttöä palaamaan takaisin vanhoihin perinteisiin. Tyttö vastasi hänelle iloisesti: ”Kuinka morsian voisi hylätä sulhasensa? Minä olen Kristuksen morsian!” - Seuraavana yönä tyttö surmattiin.


Asia ei jäänyt tähän, vaan uskonsa puolesta kuolleen tytön kohtalosta tulikin uuden alku. Tapahtuma kosketti monia. Kes Girma kertoi, kuinka monet kyläläiset tulivat kristityiksi ja kylään syntyi seurakunta. Kylän vanhimmat eivät voineet estää sitä. Marttyyrin veri oli siemen, kuten alkukirkonkin aikana.


Tyttö osoitti todella harvinaista rohkeutta. Rakkaus Jeesukseen karkotti pelon.
Voisiko minusta koskaan löytyä tosi paikan tullen tällaista rohkeutta? En ole ollenkaan varma siitä. Mutta ajattelen, että tytön rohkeus oli Pyhän Hengen synnyttämää. Vapahtajamme itse rohkaisi kestämään vainoa näin: ”Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua.

Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.” (Matt. 10:19 - 20) Ja vielä Jeesus sanoi: ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua.” (Matt. 10:28a)
Ajattelen, että kyse ei todellakaan ole ihmisen omasta rohkeudesta. Sellaista en voi itse itsessäni synnyttää, vaan se on ulkopuolelta annettua.

Kun elän lähellä Vapahtajaani; kun viivyn hänen luonaan rukouksessa ja Sanan äärellä, voi tapahtua suuria. Herra itse synnyttää rakkautta, rakkautta niitäkin kohtaan, jotka loukkaavat, vastustavat tai jopa vainoavat minua.

Paavali sanoo asian voimakkaasti: ”Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta vihaa veljeään, hän valehtelee.” Herramme antaa voimaa rakastaa silloinkin, kun se on vaikeaa. Usko ja rakkaus kuuluvat erottamattomasti yhteen.


Herra synnyttää myös rohkeutta. Hän antaa oikeat sanat. Vaikka täällä Suomessa onkin vaikeaa kuvitella marttyyrikuoleman uhkaa, joskus Herra kuitenkin vie syviin vesiin.

Joskus hän sallii suuria suruja ja vastoinkäymisiä. Älä, ystävä masennu, jos joudut joskus kärsimään pilkkaa uskosi tähden. ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.

” (Room. 8:28), kirjoittaa Paavali.
Rukoilemme: ”Pyhä Jumala, taivaallinen Isämme! Kiitämme sinua suuresta rakkaudestasi Jeesuksessa Kristuksessa! Auta meitä pysymään rakkaudessasi ja rakastamaan lähimmäisiämme silloinkin, kun se on vaikeaa.

Tuomme eteesi kaikki ne joita vainotaan sinun nimesi tähden. Anna heille rohkeutta ja voimaa kestää kärsimykset. Jää siunaamaan heitä ja meitä tulevana yönä. Aamen.”


1 Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne. 2 Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne.

Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä. 3 Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.


4 Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. 5 Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo:

"Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut"? 6 Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo:


-- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
7 Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä.

8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! 9 Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi.

10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava.
Toisten tuomitseminen
11 Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee hänet, puhuu lakia vastaan ja tuomitsee lain.

Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. 12 Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?
Väärä itsevarmuus

13 Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: "Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot." 14 Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne!

Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. 15 Näin teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä." 16 Mutta nyt te kerskutte ja rehentelette. Kaikki tuollainen kerskailu on pahasta. 17 Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin.

Pessimismi tarkoittaa huonojen puolien näkemistä kaikessa tai
oletusta, että asiat pahenevat, epäilevää suhtautumista tulevaisuuteen.

Optimismi tarkoittaa myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta ja
kykyä nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi on vastakohta pessimismille.

Olen pessimismi ja minulla on optimisminen näkemys asiaan.
Minä suhtaudun elämään pessimismisesti koska raamattu antaa
optimismisen näkemyksen elämään ja siksi uskon jeesukseen kristukseen.

Kristinuskon raamattu 1933/38 antaa todellisen optimismisen näkemyksen
tulevaisuuteen niin ei tarvitse enään pettyä kenenkään.

Mie ajattelin kertoa kaikille että kun ei ollut kännyköitä vaan
seinä puhelimet, tietokoneetkin oli suomessa vain kirjoitus koneita.
Seinä puhelimilla saatiin kontakti toiseen ja paljon oltiin siihen aikaan
tekemisissä toistensa kanssa.


Tietokoneet oli 1995 vain kirjoitusta varten.
Kun markkinoille tuli ensimmäinen kännykkä niin se näytti
muovatulta mustalta tiiliskiveltä, jolla sai yhteyden toiseen.
Sitten tuli pienempi muotoinen nokialainen ja siitäkin
taskuun mahtuva puhelin kännykkä. Kontaksti saatiin kännykällä hyvin toiseen
ja päästiin heti asiaan. Tietokoneet tuli perässä lujasti.

2000 luvulla tietokoneet on vienyt ihmiset virtuaalimaailman pariin.
Pelkän tunteettoman virtuaalimaailman perusteella kuvitellaan jos mitä toisesta.
Tietokoneella on niin helppo täällä tunteettomassa maailmassa sanoa
toiselle tosipahaakin tai
niin hyvää että luullaan toisesta vaikka mitä.


Pelkkä virtuaalimaailma ei kerro henkilöstä mitään.
Facebookissa tiedän paljonkin ihmisiä jotka ei ole
kaveripalstallani syystä jos toisesta. Harmi että epätietoisten
ihmisten palstalla sattuu olemaan henkilöitä joita en suosittele
ulkomaailmaassakaan.

Galleriassa tiedän kans ihmisiä joiden kans en veljaisi
ulkomaailmassakaan ja niitäkin sattuu olemaan joidenkin palstalla jotka ei tiedä.
Tietokone maailmassa ei voi kukaan puhua kuin puhelimessa, vaan pelkän kirjoitusten
perusteella tuomitaan toinen. Se on helppoa.

Miekin satun vielä jonku kans samaan
junaan tai linja autoon niin ilme varmasti muuttuu kun huomaa että en todellakaan ole
sellainen kuin lullaan. Tai jos puhelimeen saadaan minut
niin se muuttaa paljonkin asiaa.

Se on vain sääli että uskoni perusteella
monet on lyönyt välit poikki minuun kysymättä edes miltä minusta tuntuu.
Muutamien kans olen ollut skypessä kasvotusten ja voin sanoa että ilme on
ollut kumman näköinen.

Se kertoo mulle sen että pelkkä kirjoitus
on vain kirjoitusta eikä kasvotusten juttelemista.
Olen kyllä parempi juttelemaan kuin kirjoittamaan.

Täällä virtuaalimaailmassa on helppo olla skeptinen,
puhelin helpottaa kummasti ja vielä näkeminen poistaa lopunkin tuskan.
Totta jospa te kaikki näkisittä toisensa niin en valehte koska
elävä maailma on aina elävä maailma, ei virtuaali maailma :).

Päivä vain se mua lohduttaapi, hetkinen vain yksi kerrallaan.
Isä taivaan kaikki hallitseepi, onnetonko oisin lapsenaan.
Isän käsi kaikki hyvin johtaa, kukin päivä saapi osansa.
Vuoroin mua suru, ilo kohtaa, vuoroin tunnen tuskaa, onnea.


Hänpä itse mulle tahtoo antaa joka hetki uutta armoaan.
Päivän huolet tahtoo kaikki kantaa, voimallinen neuvon antaja.
Näin hän vaalii mua suajaellen, maassa omaisuutta kallista.
Niin kuin päiväs lausuu lapsellensa, on sun voimasikin oleva.
Saan siis turvallisna hiljaa aivan, lupauksiin luottain uskoa.

Etten hylkäis alla tuskan vaivan, lohdutusta vipon sanassa.
Näin nyt saan mä kaikki kädestäsi, tulkoon sitten mitä tuleekaan.
Lyhyt hetki vain on elämäni sitten alkaa aamu rauhan maan.
Lyhyt hetki vain on elämäni sitten alkaa aamu rauhan maan.

Yksin huomiseen en tiedä mitä teen kun sua kauan kaipasin.

Kun niin on, niin on. kauvan kaipasin kun sinut silloin menetin ja vielä tunen ikävää ja niin on, niin on. Elämä on niin kaunista vain, tuskaa se vain välillä on. Elämä on niin sanaton, parempi on mennä eteen päin.

Kauvan kaipasin ja sitä kauvan surinkin ja vielä uskon huomiseen ja niin on, niin on. sua kohti herrani, sua kohti ain. Mua joskin ahdistaa, luokses risti vain. Kuitenkin laulain soi täällä kulkeissain: sua kohti herrani, sua kohti ain. Kun päivä kätköhön pois pilviin käy.

Yö synkkä yllätää tietä kun ei näy. Niin nostan kaivaten taivaalle katsehen. Sua kohti herrani, sua kohti vain.

Tie taivaan nähdä suo, luokses mi vie, jos tällä synkkeys kuinkin suuri lie! ol olos lohtunain, suojaasi katse ain. Sua kohti herrani, sua kohti vain! kun taival päättynyt on viimeinen.

Kun sielu taivaaseen littää riemuiten. Ei tuskat yltää voi, kirkkaana laulu soi! sua kohti herrani, sua kohti vain!

Pater noster, qui es in caelis,
sanctificetur nomen tuum,
adveniat regnum tuum,
fiat voluntas tua,
sicut in caelo, et in terra.
Panem nostrum cotidianum da nobis hodie,
et dimitte nobis debita nostra,
sicut et nos dimittimus
debitoribus nostris,
et ne nos inducas in tentationem,
sed libera nos a malo.ut vos in inperium et potentia et gloria aeternae. amen.

Muistan sen 2012 kesäkuun kun kuulin äänen minulle sanovan, että sinä kristian et selviä sairaudestasi. Kerroin siitä lääkärille 2013 kesällä, että kuulin äänen sanovan, että en selviä tästä.

Lääkäri sanoi, että jos se oli vain sun ajatuksesi joka sanoi, että et selviä.

Puhuin lääkärin kans tunnin ja hän sanoi minulle, että aikamoinen oljenkorsi kun puhut totuutta suoraan.

Lääkäri sanoi, että en voi täällä sinua auttaa. Lääkäri oli itkukurkussa sen puhuttelun jälkeen. Sanoin lähtiessä hänelle, että jos se ääni oli totta niin uskotko mitä puhuin. Lääkäri oli hiljainen.

Jos se oli minun oma ajatus joka sanoi, että en selviä, niin eriasia, mutta jos en selviä, niin se kuulemani ääni oli totta ja se kertoo jumalan olemassa olosta minulle kun hän ilmoitti minulle.

Ei selvemmin oma järki voi noin sanoa ja jos sanoi, niin selviän, mutta jos se oli itse jumala joka ilmoitti minulle kun olin yksin, niin ympärillä olevat ihmiset on hiljaa.

Onko näin että kuulin oikeen? jos on niin silloin täältä kylältä tulee uskoon useampi. Miettikää sitä.

Juutalaiset juhlivat puurim juhlaa

Jotkut sanovat, että on tosiasia ettei Jumala ole sanassaan käskenyt viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa joulukuun 25. päivä, mutta koska juutalaiset juhlivat puurim juhlaa, joka ei ole Herran asettama, niin siksi uskovat voivat juhlia Jeesuksen syntymäpäivää 25. joulukuuta. Edelläoleva peruste on huono eikä kestä totuuden puntarin edessä.

Puurim juhlan asettamisella ei voi puolustaa Jeesuksen syntymäpäivää joulukuun 25. päivä. Puurim juhla asetettiin juutalaisten toimesta 14-15 päivä adar-kuussa sen muistoksi, että juutalaiset säästyivät adarkuun 13. päivän tuholta, jonka Haaman juoni juutalaisia vastaan. Puurim juhla liitettiin tarkasti ajankohtaan, jotka liittyivät sen tapahtumiin. Katolinen kirkko asetti Jeesuksen syntymäjuhlan väärään ajankohtaan ja kaiken lisäksi pakanalliseen juhla-ajankohtaan.

Jumala sanoo sanassaan olevan totuudessa pysyvä Jumala, joka ei hyväksy syntiä ja vääryyttä. Olen aivan varma, että ei ole Jumalan mielenmukaista uskotella Jeesuksen syntyneen joulukuun 25. päivä, koska Hän ei ole syntynyt silloin. Jos uskot, että Jumala hyväksyy tämän, niin teet Hänestä valehtelijan. Jumala ei kuitenkaan tue valhetta missään muodossa, ei edes "joulusadun" kohdalla.

Saako uskova viettää joulua?

Miksi me uskovina viettäisimme Jeesuksen syntymäpäivää vääränä ajankohtana, uskoen Hänen syntyneen joulukuun 25 päivä, jolloin Hän ei ole edes syntynyt? Miksi Jeesuksen opetuslapset uskovat enemmin valheellista porttokirkkoa kuin Jumalaa joulun suhteen? Sillä Jeesus Kristus ei asettanut joulua, vaan valheellinen porttokirkko.

Ei kukaan voi kieltää kuitenkaan keneltäkään joulun viettämistä. Toki hyvä olisi jos Jeesuksen opetuslapsi ei anna joululle sellaista arvoa, mitä sillä ei ole. Sillä valheellinen porttokirkko on sen asettanut vietettäväksi, eikä Jeesus Kristus. Uskon että Jeesuksen Kristuksen tulemuksen lähetessä moni asia avautuu Jeesuksen opetuslapsille, myös joulu ja sen todellinen tausta ja juuri. Uskon että Jeesuksen tulemuksen lähetessä moni uskova hylkää joulun sekä sen viettämisen, eikä anna sille sitä arvoa, mitä se ei edes edusta. Tämä on kivulias prosessi, sillä historian saatossa valheellinen porttokirkko on ujuttanut joulun kristikansan keskuuteen ja sekoittamalla tähän pakanalliseen juhlaan kristillisiä aineksia on se saanut eksytettyä ja sokeutettua monet uskovat uskomaan, että joulu (joulukuun 25 päivä) on Jeesuksen syntymäjuhla sekä Raamatun opetus, vaikka se ei sitä olekaan.

Totuus joulusta ja päätös olla viettämättä joulua ei ole lain alle menemistä, eikä uskovan vapauden väärin käyttöä. Jumala ei ole käskenyt viettämään joulua, vaan valheellinen porttokirkko. Kun joulua ja kehotusta sen viettämiseen joulukuun 25 päivä ei löydy Raamatusta, niin et voi myöskään olla lain alla, jos et sitä vietä. Joululla tarkoitan Rooman katolisen kirkon aikaansaamaa joulujuhlaa, joka alkoi virallisesti vuonna 354 jKr. Rooman katolisen kirkon aikaansaama joulujuhla on siis eri asia kun Raamatun opetus Jeesuksen syntymästä. Ensinnäkin Jeesus ei käskenyt viettämään kerran vuodessa joulukuun 25 päivä joulujuhlaa Hänen syntymänsä muistoksi. Valheellinen porttokirkko sen sijaan määräsi ja asetti sen joulukuun 25 päivälle, että sai viettää rauhassa Tammuksen juhlaa ja Saturnaalia juhlaa.

Uskon että monet uskovat, jotka viettävät joulua, eivät juhli Tammuksen juhlaa eikä Saturnaalia juhlaa ja suurin osa ei ole edes näistä kuullut. Mutta se tosiasia, että valheellinen porttokirkko sen asetti ja vieläpä kosiskeli Rooman kansalaisia kristityiksi luvaten heille, että he saavat myös kristittyinä viettää Saturnaalia juhlaa tulisi herättää meidät ymmärtämään joulun taustan ja juuren. Samoin sen tulisi herättää Jeesuksen opetuslapsia, että valhe on asettanut joulun viettämisen joulukuun 25 päivälle, eikä totuus. Jeesuksen syntymän kuvaus löytyy Raamatusta ja sitä tapahtumaa uskova saa muistella vaikka joka päivä. Jeesus ei asettanut Hänen syntymänsä kunniaksi vuotuista juhlaa, mutta Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksen kunniaksi Hän asetti muistonsa ehtoolliselle, jota myös voi nauttia ja muistella vaikka joka päivä. Jeesusta ja Hänen syntymäänsä saa muistella myös tietenkin jokaisena päivänä ja vaikka joulukuun 25 päivä, kunhan vain muistamme sen ettei Hän ole kuitenkaan syntynyt joulukuun 25 päivä.

Jeesuksen syntymän muistaminen ja Rooman kirkon asettama joulu on kaksi eri asiaa. Raamattu opettaa Jeesuksen syntyneen mutta ei kerro päivämäärää koska Hän on syntynyt. Raamatusta kuitenkin selviää ajankohdan olleen syys-lokakuussa. Näin voimme myös jokaisena päivänä sitä muistella, myös joulukuun 25 päivä, kunhan vain muistamme ettei se ollut se päivämäärä jolloin Jeesus syntyi. Kysymys on siis siitä, että emme usko ja toimi valheellisen perinteen mukaan, vaan totuuden mukaan. Jeesukseen saa uskoa ja Häntä muistella jokaisena päivänä ja Häneen uskominen on eri asia kuin uskoa Hänen syntyneen joulukuun 25 päivä, jolloin Hän ei ole edes syntynyt.

Monissa perheissä on toinen aviopuoliso uskossa ja toinen ei. Joulun viettämättömyys tällaisessa tilanteessa tuo usein turhia jännitteitä perhe-elämään, siksi on viisasta uskoa sydämessään totuuteen eikä koittaa saada toista väkisin ymmärtämään asiaa, koska tällaisessa tapauksessa harvoin voi saada uskomatonta ymmärtämään mikä on Jumalan todellinen tahto. Samoin jos uskovaisten perheessä vain toinen ymmärtää totuuden joulusta, niin toista ei saa väkisin yrittää saada luopumaan joulusta ja sen vietosta. Rakkaus totuuteen ja ajan antaminen asioiden muhimiselle sydämessä voi saada aikaan muutoksen ja ainoa tapa miten Jeesuksen opetuslapsen tulee toimia on rakkaudesta totuuteen ja antaa lähimmäiselle aikaa käsitellä asioita sydämessään.

Samoin on myös seurakunnassa, eli meidän tulee antaa aikaa toinen toisellemme asioiden edessä, joita olemme luulleet oikeiksi, mutta jotka kuitenkaan eivät sitä ole. Joulu asia on niin syvälle istutettu monen sydämeen, että tätä asiaa on vaikea nähdä oikeassa valossa. Uskon kuitenkin, että elämme ajassa, jossa perinteet murtuvat ja rakkaus ja totuus vapautuu elämään sen mukaan mikä on Jumalan tahto. Sekin pitää muistaa, että joulun viettäminen ei vie meiltä pelastusta, eikä se ole pelastuskysymys, vaan kysymys siitä että ketä kunnioitamme ja uskomme.

Eräs tärkeä näkökulma asiaan on se, että Rooman katolinen kirkko aikoinaan yhdisti pakanuuden ja kristinuskon yhteen ja samaan pakettiin, joka on yhtä kuin Rooman katolinen kirkko. Rooman kirkon johto lupasi roomalaisille, että jos he kääntyvät kristinuskoon, niin he saavat jatkaa Saturnaalia juhlan juhlimista kristittynä. Näin pakanuus ja kristinusko yhdistyivät Rooman katolisessa kirkossa. Saturnaalia juhlan nimi korvattiin joululla ja Jeesuksen syntymä asetettiin joulukuun 24. päiväksi, vaikka Jeesus Kristus ei edes syntynyt joulukuussa. Sielunvihollisen työ on ekumenian kautta saattaa lopun aikana kaikki uskonnot ja ihmiset palvelemaan yhdessä yhtä ja samaa jumalaa, joka on todellisuudessa epäjumala. Siksi sielunvihollinen istutti pakanuuden siemenen alusta asti Rooman katoliseen kirkkoon, koska nyt ihmiskunnan viimeisinä päivinä Rooman katolisen kirkon on helppo olla yhtä muiden pakanauskontojen kanssa, koska sen omat juuret ovat syvästi pakanallisia.

Tämä on myös sielunvihollisen päämäärä saada kaikki ihmiset yhdessä palvelemaan epäjumalia ja luoda kaikille yhteisiä asioita, jotka heitä yhdistää, mutta tämä yhdistyminen ja yhdessä oleminen tehdään pakanajuurten ja valheen kautta. Siksi myös kaikki ekumeniassa mukana olevat sulassa sovussa keskenään suvaitsevat toinen toistensa harhauskomukset ja pakanalliset perinteet. Pakanalliset lonkerot ja juuret saatanallisen ekumenian (kaikki uskonnot uskovat kaikkien uskontojen olevan teitä yhden ja saman jumalan luokse) kautta luovat yhteyttä ja samanmielisyyttä lopun ajan valheellisessa ekumeniassa, missä uskonnot ja kirkot uskovat palvelevansa yhtä ja samaa jumalaa. Kysymys ei siis ole vähäpätöisestä asiasta, vaan vakavasta asiasta.

Jeesuksen opetuslasten ei tule syyllistää toinen toisiansa joulun viettämisestä tai viettämättömyydestä, vaan yhdessä etsiä sitä mikä on Jumalan tahto ja toimia sen mukaan mihin asti on uskossaan saanut kasvaa Jumalan armosta. Jouluun liittyy vahvat tunnesiteet sekä perinteet ja sen tähden se on vaikea asia monille, vaikka tietäisi joulusta totuuden. Siksi meidän tulee antaa toinen toisillemme aikaa rohkaistua elämään Jumalan tahdossa, eikä ihmisten perinteiden mukaan. Joulu ei saa tuoda seurakunnan keskelle erottavaa väliseinää, vaan uskovien tulee olla yhtä ja yksi ruumis siitä huolimatta viettääkö joulua tai on joulua viettämättä. Jumala armossaan johdattakoon meitä kunnioittamaan enemmän Jumalaa kuin ihmisten perinteitä. Uskon että Jeesuksen tulemuksen lähetessä Jeesuksen opetuslapset tulevat ymmärtämään, että vihollinen porttokirkon kautta ujutti pakanallisen joulujuhlan kristittyjen elämään, eikä Jumala ole sitä käskenyt viettää, vaan valheellinen porttokirkko. Siksi Jeesuksen tulemuksen lähetessä Jeesuksen opetuslapset, jotka rakastavat enemmän Jumalaa kuin ihmistä ja perinteitä tulevat luopumaan pakanallisesta joulun viettämisestä Jeesuksen syntymäjuhlana.









Lähteet:

Raamattu 33/38
Old King James Version
Online Bible Lexicon
Strong's Lexicon
Keijo Lindeman: Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys





http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html

Wiccalaisuus ja Yule (joulu)

Nykypäivän pakanuus viettää vanhoja juhlia kuten wiccalaiset viettävät talvipäivänseisauksen juhlaa yulea joulukuun 20-22 päivinä. Yule on wiccoille auringon uudelleen syntymän juhla. Wiccoille alkaa silloin uusi aurinkovuosi, jumalaisen lapsen syntymä. Wiccat juhlivat vuoden pisimpänä yönä Tammikuningasta (kuningas aurinkoa), jonka sanotaan lämmittäneen jäätyneen maan. Yule eli joulu on myös wicca noitien juhla.

Jeesuksen opetuslapsi ei tietenkään vietä wicca yulea, mutta se on kuitenkin totta, että pakanuus on tuonut joulu käsitteen sisälle kristinuskoon ja Jeesukseen uskovat sekä uskomaton maailma sulassa sovussa yhdessä viettävät joulujuhliansa. Uskon että myös joulu tulee olemaan yksi niistä tekijöistä (monien muiden asioiden joukossa), joka johtaa ekumeeniseen kaiken suvaitsevaiseen antikristuksen valtakuntaan. Antikristuksen tarkoitus on luoda kaikille asioille samat juuret ja tausta sekä löytää yhteiset tekijät, joiden kautta ihmiset voisivat olla yhtä ja yhdessä palvella antikristusta sekä yhdessä vastustaa ja kapinoida Jumalaa vastaan. Jeesuksen opetuslasten on aika herätä elämään totuudessa ja hylätä ihmisten pakanalliset perinteet.

Joulun vieton perusteluja

Monet kristityt tietävät ja tunnustavat joulun olevan suora pakanallinen perintö, joka korvasi pakanallisen joulun "kristillisenä jouluna". Samoin monet kristityt tietävät, ettei Jeesus syntynyt joulukuussa, vaan syys-lokakuussa. Kaikesta tästä huolimatta he haluavat viettää joka vuosi joulukuun 25 päivää Jeesuksen syntymäjuhlana. Otan esille muutamia perusteluja, jolla Jeesukseen uskova perustelee joulun viettoa.

Korvasi pakanalliset juhlat

Usein kuulee sellaisen perustelun, jossa sanotaan että kirkkoisät (Rooman katolisen kirkon johtajat) ovat valinneet päivän korvatakseen roomalaisten pakanallisen (voittamattoman auringon syntymäpäivän) sekä kelttien ja saksien Yule juhlan kristillisellä juhlalla. Koska he eivät kyenneet kieltämään pakanallisia juhlia, niin parempi vaihtoehto oli antaa pakanallisille juhlille uusi sisältö.

Edellä oleva peruste on huono peruste joulun viettämiseen. Raamattu opettaa vanhan Aatamin kuolemisesta ja uuden luomuksen elävän Jumalan tahdon mukaan, ei synnin ja ihmisten perinteiden mukaan. Uusi luomus ei voi siis elää uutta elämää siten, että korjaa vanhan Aatamin elämää asettamalla asioille uusia nimiä, mutta elämä jatkuu vanhojen perinteiden mukaisesti. Esimerkkinä on tästä jos uskova sanoisi, että varastaminen on lainaamista, jossa lainattua tavaraa ei palauta takaisin sen oikealle omistajalle. Asialle annettiin uusi sisältö, joka kuulostaa hienolta ja hyvältä, mutta se on kuitenkin edelleen varastamista. Rooman katolinen kirkko on tehnyt ihan samalla tavalla, sillä on se on antanut pakanallisille asioille uuden nimen ja sisällön, mutta asiat ja opit ovat silti pakanuutta. Raamatullinen uusi sisältö tarkoittaa kokonaan vanhan hylkäämistä sekä uskomista ja elämän vaellusta Jumalan tahdon mukaisesti.

Jeesus on arvollinen viettämään syntymäjuhlaa epäjumalten syntymäpäivänä

Joulu on alunperin ollut auringon syntymäpäivä ja Tammuksen syntymäpäivä sekä muinaisten jumalien syntymäpäivä. Rooman keisareita pidettiin myös jumalina ja heidän syntymäpäiväänsä vietettiin joulukuun 5 päivä, vaikka heidän todellinen syntymäpäivä olisi ollut mihin aikaan vuotta tahansa. Jotkut sanovat, että tämän tähden myös Jeesus Jumalan Poika on arvollinen viettämään syntymäjuhlaa joulukuun 25 päivä, vaikka Hän ei ole silloin syntynyt.

Edellä oleva peruste joulun viettämiseen on todella huono. Jumala on totuuden puolella ja Hän vihaa valhetta ja elää totuuden mukaan ja on Totuus. Jeesus sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. En usko, että Jumala on mielistynyt sellaiseen missä opetetaan väärin Jeesuksen syntymän päivämäärää. Koska Jeesus ei ole syntynyt joulukuun 25 päivä, niin silloin on valhe väittää ja uskotella Hänen syntyneen joulukuun 25 päivä. Vielä vakavampi valhe on väittää sellaista jos tietää sen ettei Hän ole syntynyt joulukuussa. Jos kytkemme Jeesuksen syntymäpäivän pakanalliseen syntymäpäivä perinteeseen, niin olemme silloin osallistuneet valheen tukemiseen, koska Jeesus ei ole silloin syntynyt.

Syntymäpäivän ei tarvitse olla oikealla paikalla

Jotkut sanovat, että syntymäpäivän valinta tulisi ymmärtää erilaisen aikakauden ja kulttuurin näkökulmasta, sillä syntymäpäivän ei tarvitse olla juuri silloin kun on oikea syntymäpäivä ja sitä voi viettää milloin tahansa.

Tämäkin on huono peruste joulun viettämiseen. Otan taas esimerkin; Matti Meikäläinen on 17 ja puoli vuotta ja hän viettää 18 vuotis-syntymäpäiväänsä 17 ja puolen vuoden ikäisenä. Niinpä hän päättää mennä ravintolaan johon on sisäänpääsy vain 18 vuotta täyttäneillä. Ovella hän sanoo, että hänellä on tänään 18 vuotis-synttärit. Ovimikko haluaa nähdä henkilöllisyyspaperit ja ne nähtyään hän ei päästä Mattia sisälle. Miksi Matti ei päässyt sisälle ravintolaan? Koska hänellä ei oikeasti ollut silloin syntymäpäivää, eikä hän ollut täyttänyt vielä 18 vuotta. Edellisen esimerkin opetus on se, että oikea on oikea oikealla paikallaan ja väärä on väärää, vaikka sen sanoisi olevan oikeaa. Uskoisin Jumalan olevan myös siinä tarkka, että Hän ei halua kenenkään väittävän ja uskovan Jeesuksen syntyneen päivänä, jolloin Hän ei ole oikeasti syntynyt. Sellaiseen uskominen on valhetta ja väärin. Jumala on Totuus, eikä Hän suvaitse valhetta pienessäkään määrin.

Taivaallisen valon koiton juhlistaminen

Jotkut perustelevat joulun viettämistä sillä koska roomalaiset juhlivat joulukuun 25 päivä valon juhlaa ja auringon, keisarin ja jumalien (epäjumalien) syntymäpäivää, niin tämä päivä sopisi symbolisesti juhlistamaan taivaallisen valon koittoa, kun tämä pakanallinen perinne korvataan Jeesuksen syntymällä.

Edellä oleva peruste on huono peruste joulun viettämiselle. Jeesus ei ole syntynyt joulukuun 25 päivä ja siksi sitä päivää ei tarvitse korvata Jeesuksen syntymällä. Taivaallista valoa (Jeesusta Kristusta) juhlistetaan silloin kaikkein parhaiten kun se tehdään totuuden mukaisesti. Totuuden mukaista ei ole uskoa ja väittää Jeesuksen syntyneen joulukuun 25 päivä, koska Hän ei ole silloin syntynyt.

Ihmisten perinne

Jotkut puoltavat joulun viettoa sillä, että juutalaisten ja joidenkin varhaisten kansojen perinteenä oli uskoa, että ihmisen (yleensä jonkun merkkihenkilön) uskottiin kuolevan hänen syntymäpäivänänsä. Jotkut tämän ajatuksen puoltajat uskoivat Jeesuksen syntyneen ja kuolleen joulukuun 25 päivä ja siksi Jeesuksen syntymäjuhlaa tulee viettää 25 joulukuuta.

Edellä oleva peruste on todella huono, sillä Jeesuksen opetuslapsen ei tule perustaa uskoa ihmisten perinteisiin ja taikauskoon, vaan Jumalan sanan opetukseen. Raamattu todistaa meille Jeesuksen syntyneen syys-lokakuussa, eikä joulukuun 25 päivä. Näin edellä oleva perinne ja siihen uskominen on epäuskoa ja ihmisten perinteisiin uskomista. Jeesuksen opetuslapsen tulisi uskoa Jumalaa ja Hänen sanaansa. Niin juutalaisilla kuin kristityillä on perinteitä, jotka eivät ole Jumalan sanan opetusta ja siksi Jeesuksen opetuslapsen ei tulisi uskoa ihmisten perinteisiin, vaan Jumalan sanaan.