(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232)
Täysimittainen omistautuminen marialle Marialle omistautuminen kristuskeskisyyttä
Täydellisesti omistautunut marialle
”Neitsyt Maria itse ja
täysimittainen
omistautuminen
Marialle
sytyttävät voimallisen,
luovan innoituksen.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 228) ”…Jumalan äidille
omistautuminen on
itse asiassa
kristuskeskisyyttä
ja juontaa juurensa pyhästä Kolminaisuudesta sekä ihmiseksi tulemisen ja lunastuksen mysteereistä.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 223) ”Luulisin, että sanomani
selittää riittävästi nykyisen paavin
kiinnostusta neitsyt
Mariaan ja ennen kaikkea
hänen täydellistä
omistautumistaan Marialle.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 225)
Voitto marian kautta
”Kun minut oli valittu paaviksi, paneuduin ennen kaikkea
koko kirkon ongelmiin, mutta vakaumukseni pysyi
samana: Jos maailman tasolla saavutetaan
voitto, se tapahtuu Marian kautta.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 232, 233) ”Kristus voittaa Marian kautta, sillä
hän haluaa kirkon voittojen
nyt ja tulevaisuudessa
olevan yhteydessä Mariaan.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 233)
Paavin aseman tulevaisuudesta
”Nykypäivän ekumeenisten keskustelujen myötä kirkoissa kasvaa hitaasti uudelleen tietoisuus
kirkon ykseyttä palvelevan viran tarpeellisuudesta. Niin kuin
seurakunnan johdossa on kirkkoherra ja hiippakunnan
johdossa piispa, pitäisi koko kirkossa
olla Pietarin tehtävää hoitava paavi.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 7) ”Ei-katolisten kristittyjen taholla edistys
ilmenee paavin viran tunnustamisessa
ykseyden palveluviraksi ja
Jumalan kirkolleen antamaksi armolahjaksi,
jolla voi olla yhä kasvava merkitys kirkkojen ja
myös kansojen yhdistymispyrkimyksissä.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 78)
kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi
”Paavista on viime aikoina yhä enemmän tullut
kristittyjen yhteinen paimen,
ainakin käytännön tasolla, jollei (vielä) opillisesti.”
(Paavi, Jan Aarts, s. 5) ”Sitä, miten Paavin virka voi kehittyä kirkkojen välistä
ykseyttä palvelevaksi viraksi ja siten kaikkien kristittyjen yhteiseksi paimenviraksi, ei voida etukäteen määritellä.”
(Paavi, Jan Aarts, s.
Mitä kirkot todella opettavat? - 8 - Katolinen kirkko
Katolisen kirkon suhtautumisesta muihin uskontoihin
”Kaikki uskonnot tunnustavat… että ihminen on riippuvainen Jumalasta, siksi hänen on palveltava Jumalaa.
Kaikkia uskontoja on tästä syystä kunnioitettava.
Vatikaanin toinen kirkolliskokous on nimenomaan korostanut, että kirkko
’ei eristäydy siitä, mikä kaikissa näissä uskonnoissa on totta ja pyhää’.”
(Katolinen uskomme, s. 50)
NÄKÖKULMIA PELASTUKSEEN
”Uskova juutalainen, islaminuskoinen, hindu tai buddhalainen,
joka elää vakaumuksensa mukaisesti
ja etsii rehellisesti totuutta,
voi aivan varmasti
saavuttaa ikuisen pelastuksen.
Sama koskee jopa ateistejakin,
jotka koettavat elää oikein ja toimia omantuntonsa mukaan.”
(Katolinen uskomme, s. 146) ”Mutta nekin,
jotka saavuttavat ikuisen pelastuksen
kirkon näkyvän yhteisön ulkopuolella,
pelastuvat kirkon kautta.
Etsiessään Jumalaa he etsivät myös häntä, jonka Jumala on lähettänyt maailmaan: Kristusta ja Kristuksen perustamaa kirkkoa, jonka kautta Jumala tahtoi lähettää pelastuksen maailmaan.”
(Katolinen uskomme, s. 146)
Paavin suhtautuminen esim. muslimeihin
”Kunnioittavasti kirkko tarkastelee myös muslimeja,
jotka palvovat yhtä ainoata Jumalaa, elävää ja itsessään olevaa, armahtavaista ja kaikkivaltiasta, taivaan ja maan Luojaa.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105) ”Monoteisminsa takia
Allahiin uskovat
ovat meitä erityisen lähellä.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 105)
Paavi Johannes Paavali II ja esi-isien palvojat
”…ajattelemme primitiivisiä uskontoja, animistisia uskontoja,
jotka painottavat esi-isien palvontaa.
Tuntuu siltä, että ne jotka harjoittavat sellaista uskontoa
ovat erityisen lähellä kristinuskoa.”
(Paavi Johannes Paavali II, Uskalla toivoa, s. 93)
Kaikkien uskontokuntien edustajat rukoilemaan haudan äärelle
”Katolisen kirkon johtaja,
paavi Johannes Paavali II
on kutsunut maailman
kaikkien uskontokuntien edustajat koolle
rukoilemaan
rauhan puolesta.”
(Itä-Savo, 19.11.2001, s. A10) ”Pyhän Franciscuksen
haudan äärelle
kokoontui kristittyjen, muslimien,
juutalaisten, buddhalaisten, hindujen,
shintolaisten, jainalaisten, sikhien
ja Afrikan luonnonuskontojen edustajia
paavi Johannes Paavali II:n kutsusta.”
(Helsingin Sanomat, 25.1.2002, s. C2) ”Paavi Johannes Paavali II
johtiÂ…
Italian Assisissa
eri uskontojen edustajien yhteistä rukoushetkeä rauhan puolesta.”
Paikalla oli ”noin 200 hengellistä
johtajaa eri puolilta maailmaa.”
(Turun Sanomat, 25.1.2002, s. 24)
Aneet
”Millä tavalla kirkko tulee avuksemme
ajallisia rangaistuksia poistamaan?
Kirkko tulee avuksemme aneen jakamisella.”
(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kristittyjen on
aneesta uskottava?
Kristittyjen on uskottava 1) että katolisella kirkolla on valta jakaa anetta;
2) että sen käyttö on meille
erittäin hyödyllinen.”
(Katolinen katekismus, s. 149) ”Mikä on ane?
Ane on
ajallisten
synnin rangaistusten peruutus…”
(Katolinen
katekismus, s. 148) ”Mitä kirkko tekee
jakaessaan meille anetta?
Jakaessaan… anetta kirkko antaa puolestamme Kristuksen ja pyhimysten täydentekojen tyhjentymättömästä aarteesta korvausta jumalalliselle vanhurskaudelle.”
(Katolinen katekismus, s. 149) ”Ane merkitsee, että kirkko voi
osittain
vapauttaa katumustyöstä
tai paremminkin vaihtaa sen toiseksi.”
(Katolinen
uskomme, s. 226)
Ruusukko
”Ruusukko” on ”rukoussarja,
jossa katoliset… mietiskelevät… Kristuksen elämää, kuolemaa ja kirkastumista ikään kuin hänen äitinsä Marian silmin ja
hänen kanssaan.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Koska ruusukossa
toistetaan samoja
rukouksia, apuna
käytetään
rukousnauhaa
(ruusukkoa).”
(Katolisen uskon perusteet, s. 71) ”Ruusukko eli rukousnauha on katolilaiselle oivallinen apuväline mietiskelyrukoukseen. Mietiskelyn kohteena
on Jeesus Kristus ja
oppaanamme Neitsyt Maria.”
(Katolisella tiellä, s. 26) ”Kirkko käskee
meitä etenkin
rukoilemaan ruusukkoa,
koska siinä tarkasteltavaksi asetetaan tärkeimmät salaisuudet Jeesuksen ja Maarian elämässä.”
(Katolinen katekismus, s. 168, 169)
kirkon käsitys ihmisen alkuperästä
mistä ihmiskunta on lähtöisin?
Eläimestä ihmiseksi Ihminen on kehittynyt
”Entä mistä koko
ihmiskunta on lähtöisin?
Miten kauan ihminen on ollut olemassa? Tätäkään ei tiedetä varmasti.” ”Nykyään tiedetään, että ihminen on
kehittynyt alkukantaisesta olennosta.
Mutta missä vaiheessa tuo olento
lakkaa olemasta eläin ja muuttuu ihmiseksi?” ”Ihminen on
siis kehittynyt
alkeellisista
muodoista.”
(Katolinen uskomme, s. 11)
Mitä kirkot todella opettavat? - 9 - Katolinen kirkko
Ristinmerkki
”Millä merkillä katolinen kristitty tavallisesti tunnustaa uskonsa?
Katolinen kristitty
tunnustaa tavallisesti uskonsa pyhällä ristinmerkillä.”
(Katolinen katekismus, s. 13) ”Kun kristitty tekee
ristinmerkin itsensä ylitse,
hän siunaa itsensä.”
(Katolinen uskomme, s. 282)
”Milloin meidän tulee tehdä ristinmerkki?
Ristinmerkki on
hyvä ja hyödyllinen
tehdä usein, varsinkin ylösnoustessa ja
maata pannessa, rukouksen edellä
ja jälkeen, jokaisen isonpuoleisen työn
edellä, kiusauksissa ja vaaroissa.”
(Katolinen katekismus, s. 13) ”Pappi aloittaa messun ristinmerkillä ja
messun lopussa hän
siunaa seurakuntalaiset ristinmerkillä,
myös seurakuntalaiset itse
tekevät ristinmerkin.”
(Katolisella tiellä, s. 25) Jos ristinmerkki
”tehdään oikein ja hartaasti, hitaasti otsalta
rinnalle ja vasemmalta oikealle
olkapäälle, se on vaikuttava vertauskuva
yhteenkuuluvuudestamme Kristukseen. Silloin
risti ympäröi koko ihmisen:
hän ikään kuin asettuu ristin alle.”
(Katolinen uskomme, s. 281)
jotakin syntikäsityksestä
”Meidän pitäisi päästä perille
siitä, mitä synti on ja mitä se
ei ole. Eritelkäämme asiaa.
Kun on kyseessä heikkous,
jolle ei voi mitään,
’vahinko’ tai ’lipeäminen’,
kun siis joku tekee väärin
tietämättään ja tarkoittamattaan,
emme voi puhua synnistä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 233) ”Arkipäivän rikkeitä
ja heikkouksia
kutsutaan Â’lieviksiÂ’ synneiksi,
sillä ne me
saamme anteeksi
jo katumuksellamme ja rakkauden töillämme.”
(Katolisen uskon
perusteet, s. 234) ”Miksi pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi?
Pikkusyntejä sanotaan anteeksiannettaviksi,
koska ne
helpommin
ja ilman rippiäkin voidaan saada anteeksi.”
(Katolinen katekismus, s. 98) ”Kun olemme tehneet
lieviä syntejä,
meidän tulee ahkerasti etsiä tilaisuutta rakkauden harjoittamiseen rakkauden teoissa (erityisesti sellaisissa vaikeissa teoissa, jotka auttavat meitä harjoittamaan itsekuria) ja vahvistaa yhteyttämme Juma-laan ja kirkkoon rukouksella ja erityisesti osallistumalla eukaristian ateriaan.”
(Mitä katolinen kirkko opettaa, s. 53)
Jotakin anteeksiantamuksesta
”Kirkko tuntee monta mahdollisuutta pyytää ja saada syntien anteeksi antaminen…”
(Kat. usk. per., s. 237)
”Kun kirkkoon tulija tekee ristinmerkin vihkiveteen
kastetuin sormin
ja näin uudelleen
tunnustautuu kasteeseensa,
hänkin kulkee kääntymyksen ja syntien anteeksi saamisen tiellä.”
(Katolisen uskon perusteet, s. 237) ”Yksi mahdollisuus on katumushartaus.
Siitä näemme,
että uskovien
yhteisö on
sovituksen aluetta.”