IRC-Galleria

Kirje Danielille

Sovituksesta vielä vähän.

Jeesus mainitsi verensä vuotavan syntien anteeksisaamisen tähden. (Mt
26:26-28; Ilm 1:5; Jes 53) Apostolit tunnustivat Jeesuksen sovittaneen
synnit. (2Kor 5:18-20; Ef 2:16; Kol 1:19-23; Hb 2:17; 1Pt 1:17-19; 1Jh
2:2.) Sovitus ei ole siten myöhäisempi tulkinta Jeesuksen kuoleman
merkityksestä vaan peräisin Herralta ja apostoleilta.

Sovitus on ymmärrettävä Jumalan lakien mukaan tarpeellisena. Jotta
syyllisen ei tarvitse kärsiä iankaikkista kuolemaa vailla
ylösnousemuksen toivoa, niin syyttömän tulee kärsiä kuolema syyllisten
puolesta ja nousta ylös kuolleista. (1Ms 2:15-17; 1Pt 3:18.) Jumala ei
voi oman "lakinsa" mukaan antaa syntejä anteeksi "tuosta vaan", niin
että kenenkään ei tarvitse maksaa hintaa rikoksesta (synnistä).

Rikosta täytyy seurata aina rangaistus: tämä on oikeudenmukaisuuteen
perustuvaa lakia. Jumalan rakkaus on kuitenkin enemmän kuin
oikeudenmukaisuus. Jos vaadimme Jumalalta oikeudenmukaista tuomiota,
niin tuomitsemme itsemme. Meitä tulisi rangaista. Jeesus rakastaa
meitä kuitenkin niin paljon, että kärsi rangaistuksen meidän
puolestamme. Tässä on koko kristinuskon ydin ja juju, mitä eivät
filosofit tai psykologit voi koskaan ymmärtää ilman pyhän hengen
avaamaa sydäntä.

Jumalan suuruus ja ihmisrakkaus tulee ilmi juuri siinä, että hänen
Poikansa kärsi rangaistuksen syntien tähden ja syntisten puolesta.
(1Joh 4:8-16; Tiit 3:1-7.) Tämä on sitä suurinta rakkautta, jota voi
olla: kuolla syntisten edestä. (Joh 15:12,13; Room 5:6-11.) Kun katsot
tuonkin viittauksen, niin huomaat, miten Paavali uskoi Jeesuksen
kuoleman olleen sovituksena synneistämme. Raamatun ilmoitus
kauttaaltaan jo Vanhasta Testamentista lähtien tähtää syntien
sovitukseen.

Vaikka asiaa on joidenkin vaikea tunnustaa, niin kristinusko on
viattomaan uhriin ja syntien sovitukseen perustuvaa uskoa.
Länsimaiselle järki-ihmiselle se ei sovi kovin hyvin. Sana rististä on
"kreikkalaisille" hullutus, sillä he etsivät ihmisten viisautta,
filosofiaa, eivät Jumalaa ja hänen rakkautensa osoitusta ihmisille.
(1Kor 1:18-24.)

Filosofi ja psykologi näkee ristin kärsimyksen hullutuksena,
typeryytenä ja raakuutena. Hänelle ei mahdu ymmärrykseen eikä sydämen
ajatuksiin se, että Jumala otti pois maailman synnin tällaisen
vääryyden kautta. Sillä tavalla Raamatun profeetat ja apostolit sekä
Jeesus itse asian kuitenkin ymmärsivät. Syntien sovitus on se tapa,
jonka kautta syyllinen julistetaan vapautetuksi rangaistuksestaan ja
armahdetaan, kun syntinen uskoo sovituksen sanan ja muuttaa mielensä
suhteessa syntiin sekä Jumalan poikaan Jeesukseen. (2Kor 5:18-6:2.)


SYNTIMME RANGAISTIIN LIHASSA

Jumalan oma vanhurskaus, täydellisyys vaatii synnille rangaistuksen.
On oikeudenmukaista rangaista paha ja palkita hyvä. Tätähän
maailmassakin tehdään ihmisten parissa.

Siis, Jumala itse vaati rangaistuksen toimeenpanon. Jumala ei voi
antaa anteeksi pelkällä toteamuksella: "Annan anteeksi ja unohdan
kaiken". Synti olisi jäänyt olemaan. Synti piti rangaista ja näin
POISTAA päiväjärjestyksestä. Synti erottaa Jumalan ja ihmisen
toisistaan. Siksi se piti poistaa. Tämän Jeesus teki ristillä. Hän
poisti synnin uhraamalla itsensä (Heb 9:26, Joh 1:29).

Synnin poistaminen vaatisi sen rankaisemisen. Sijaiskärsijä kärsisi
rangaistuksen syyllisten ihmisten puolesta. Koska synti oli tehty
ihmisen lihassa, se täytyi myös rangaista ihmisen lihassa.
Sijaiskärsijä, joka kärsisi ihmisten synneistä rangaistuksen, piti
olla synnitön ihminen. Eihän syntinen voi toista syntistä pelastaa
niin kuin ei hukkuvakaan voi toista hukkuvaa pelastaa. Kaikki ihmiset
olivat kelvottomia sijaiskärsijöiksi ja ihmiskunnan Pelastajaksi koska
he olivat syntisiä ja näin myös itse synnin alla ja sen orjia. He
olivat siis itse Pelastajan tarpeessa. Sitä paitsi Jumala yksin voi
ihmisen pelastaa. Hän on ainut synnitön ja ainoa Pelastaja.

Näin ihmiskunnan Pelastajaksi tarvittiin sekä Jumala että synnitön
ihminen. Tästä johtuen Jumala, joka on Henki ja Sana, täytyi tulla
ihmiseksi ihmisen lihaan. Siksi Jumala tuli lihaan. Synnitön pyhä
Jumalan Poika tuli ihmisen kaltaiseksi. Jumala otti ihmisen muodon
Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus oli yhtä aikaa Jumala ja
ihminen. Tästä johtuen Hän kykeni ihmisen pelastamaan kärsimällä
viattomana synnin rangaistuksen ja kuolemalla ihmisenä ristillä. Näin
Jeesus maksoi synnin palkan meidän edestämme. Synnin palkka on
kuolema. Jeesus kuoli meidän puolestamme ristillä. Kuolemallaan Hän
vapautti meidät ikuiselta kuolemalta so. kadotukselta ja Hänestä tuli
Pelastajamme.

Jeesuksen ruumiiseen lyötiin kaikki koko ihmiskunnan synti
(syntiinlankeemus ja kaikki yksittäiset synnit). Sitten Jumala
rankaisi Jeesusta kaikista synneistä mitä ihmiskunta on tehnyt ja
tulee tekemään tulevaisuudessakin siihen asti kunnes Jumalan
lopullinen valtakunta tulee. Siis, sinun ja minun synnit ovat saaneet
Jumalan määräämän rangaistuksen Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala
rankaisi Jeesusta Kristusta niin kuin Hän itse olisi tehnyt kaikki
synnit. Hänet tehtiin synniksi. Nyt kun synti on rangaistu, syntinen
ja syyllinen on vapaa rangaistuksesta. Eihän ketään saa tuomita ja
rangaista kahta kertaa samasta rikkomuksesta. Näin sanoo maallinenkin
oikeustaju.
Kun rikollinen on kärsinyt rangaistuksen rikoksestaan, hänet
päästetään vapaaksi. Häntä ei enää koskaan voida tuomita samasta
rikkomuksesta mihinkään rangaistukseen.

Jeesuksen kärsittyä rangaistuksen synneistämme, hän kuoli ristillä.
Jeesus haudattiin. Jumala hyväksyi Jeesuksen uhrin ja herätti Hänet
kuolleista. Sen Jumala teki jotta Jeesuksesta tulisi kaikkien ihmisten
Vapahtaja. Hänet on herätetty kuolleista meidän vanhurskauttamisemme
tähden.

Nyt kun ihminen uskoo Jeesukseen ja ottaa Hänet vastaan Herrakseen ja
Vapahtajakseen, Jeesuksen veri puhdistaa syntisen kaikesta synnistä.
Jumala pukee välittömästi Jeesuksen ansion so. täysin synnittömän
elämän ihmisen päälle. Tästä johtuen Jumala ei näe uskovan syntejä. Ne
ovat nyt poistettu.

Tahtoisin vielä tässä huomauttaa: Jeesuksen veri ei peitä syntejämme.
Jeesuksen veri poistaa syntimme.
VT:n uhrieläinten veri peitti synnit jotta Jumala voisi olla
tekemisissä kansansa kanssa. Jumalalle synnin peittäminen ei
riittänyt. Tarvittiin parempi uhri joka poistaisi synnit lopullisesti
Jumalan ja ihmisen välistä. Tämä lopullinen ja täydellinen syntiuhri
oli Herran Jeesuksen Kristuksen uhri kun Hän sovitti syntimme
uhraamalla itsensä. Tämä uhri poisti synnin. Tästä kirjoittaa
hebrealaiskirjeen kirjoittaja luvuissa 8-10.

Nyt Jumala näkee Jeesuksen puhtauden ja viattomuuden uskovassa. Uskova
on puettu Jeesuksen Kristuksen täysin synnittömään ansioon ts,
Jeesuksen vanhurskauteen josta Raamattu puhuu Jumalan vanhurskautena
(Room 3:21-26). Näin Jumala teki ristillä vaihtokaupan. Jumala nosti
meidän synnit meidän päältämme ja pani ne Jeesuksen päälle. Sitten Hän
otti Jeesuksen synnittömyyden ja laski sen meidän päällemme (2 Kor
5:21).

Hallelujaa, Kiitos Jeesukselle Kristukselle!

Tässä on Jumalan suuri rakkaus ilmestynyt ristillä. Hän rakasti niin
paljon että Hän itse otti päälleen ja kärsi rangaistuksen
synneistämme.

Nyt kun rangaistus on suoritettu ja rikkomus on poistettu, rauha on
palannut Jumalan ja ihmisen välille.

ANTEEKSISAAMINEN SOVITUKSEN POHJALTA

Kirjoitan sovituksen hedelmästä. Kysymys on Jeesuksen Kristuksen
suorittamasta sovituksesta ja sen siunauksista. Sovitus on
täydellinen. Jos siinä olisi yksikin virhe tai vain pieni vajavaisuus,
ymmärtäisin kriitikoita. Mutta minä en ole löytänyt Jumalan teosta
Jeesuksen ristillä yhtään virhettä tai vajavuutta. Ei kukaan muukaan
ole löytänyt. Silloin sovitus on täydellinen. Koska sovitus on
täydellinen, anteeksiantamus/saaminenkin on täydellinen. Tämä
kirjoitukseni ei käsittele aihetta tyhjentävästi. Se ei käsittele itse
sovitusta. Se ottaa vain pinnallisesti esille Raamatun ilmoittaman
syntien anteeksisaamisen ja mitä se meille merkitsee.

Apt 10:43 "Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka
uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

Kun ihminen, kuka tahansa tulee uskoon Herraan Jeesukseen Kristukseen
ja näin uudestisyntyy Jumalan lapseksi, HÄN SAA KAIKKI SYNNIT ANTEEKSI
olipa synti sitten mitä tahansa. Ne ovat Jeesuksen verellä pesty ja
niitä ei enää ole Jumalan edessä. Niitä ei enää ole Jumalan ja uskovan
välissä. Jumala on pyyhkinyt Jeesukseen uskovan ihmisen synnit pois
jopa omasta muistostaan. Jumala ei niitä enää muista. Ne ovat
kertakaikkisesti poissa.

Se, että Jumala kykenee unohtamaan syntimme, ei ole Jumalan
vajavuutta. Se perustuu Jumalan täydellisyyteen. Jumala on niin
täydellinen että Hän kykenee tekemään kaiken en mitä Hän tahtoo.
Jumala tahtoi saada aikaan täydellisen sovituksen. Sen Hän teki
Jeesuksessa Kristuksessa Golgatan ristillä.
Täydellisessä sovituksessa Jumala palautti ihmisen alkuperäiseen
suhteeseen itsensä kanssa. Siis, niin kuin syntiinlankeemusta ei olisi
koskaan tapahtunutkaan. Täydellistä sovitusta seuraa täydellinen
anteeksiantaminen. Täydellinen anteeksiantaminen edellyttää
täydellistä syntien unohtamista. Jumalalla ei ole huono muisti.
Hänellä on TÄYDELLINEN SOVITUSTEKO JEESUKSESSA KRISTUKSESSA.

Sovituksen seurauksena uskova Jumalan lapsi on puhdas synnistä.
Uskovan omatuntokin on puhdistettu synnin aiheuttamista syytöksistä.
Tästä johtuen Jumalan lapsi on saanut takaisin lapsuutensa puhtauden,
viattomuuden ja synnittömyyden JUMALAN EDESSÄ JA OMASSATUNNOSSAAN.
Tämä on Jumalan totuus. Tätä Pyhä Henki todistaa Jeesuksesta
Kristuksesta. Jeesus puhui tähän tapaan: Te myös todistatte minusta
Jeesuksesta Kristuksesta Herrastanne ja Jumalastanne sillä te olette
alusta asti (vauvasta asti) olleet minun kanssani. Te olette
sovitukseen uskovina ja minuun uskovina palautettu alkuperäiseen
suhteeseen minun kanssani (Joh 15:27).

Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos
hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi
pakana ja publikaani.
Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on
oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on
oleva päästetty taivaassa.
Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii
mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun
Isältäni, joka on taivaissa.
Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä
olen heidän keskellänsä."

Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka
monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua
vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa,
vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.
Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati
palvelijoiltansa tiliä.
Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli
hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.


Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi
myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä
oli, ja velan maksettavaksi.
Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole
pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.


Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja
antoi hänelle velan anteeksi.
Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan,
joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi
häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.
Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen:
'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.


Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes
hän maksaisi velkansa.
Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he
kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken,
mitä oli tapahtunut.


Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä
paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska
sitä minulta pyysit;
eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin
minäkin sinua armahdin?'
Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin,
kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.


Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin
veljellenne sydämestänne anteeksi."


Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä
kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma
tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.
Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi,
mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän
ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä,
niinkuin hän on puhdas.
Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.
Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.
Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee,
hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.

Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka
vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä
alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi
tyhjäksi perkeleen teot.
Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy
hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.

Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia.
Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se,
joka ei veljeänsä rakasta.
Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että
meidän tulee rakastaa toinen toistamme

eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja
minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat
pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.
Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme
veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa.

Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei
kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä
meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.

Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä
olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan
rakkaus saattaa pysyä hänessä?
Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen
edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän
sydämemme ja tietää kaikki.

Matt. 5: Miten kristittynä tulisi suhtautua Jumalan lakiin?
Esimerkiksi siihen, mitä Jeesus opettaa vuorisaarnassa? Vaatiiko
Jeesus mahdottomia?


Vihasta ja riidasta

"Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka
tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on
ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen:
'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka
sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.
"Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat,
että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi
kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.
"Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen
kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut
tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan.
Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken
viimeistä kolikkoa myöten.


PSALMIT 15

Daavidin virsi. Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua
sinun pyhällä vuorellasi?

Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu
sydämessänsä totuutta; joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee
toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;
joka halveksuu hylkiötä, mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät
Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;
joka ei anna rahaansa korolle eikä ota lahjuksia viatonta vastaan.
Joka näin tekee, hän ei ikinä horju.


Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, kun hän luottavaisesti luonasi asuu.
Älä riitele kenenkään kanssa syyttä, kun ei toinen ole sinulle pahaa tehnyt.
Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä hänen teitänsä omiksesi valitse;
sillä väärämielinen on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisille hän
on tuttava.
Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten
asuinsijaa hän siunaa.
Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.
Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä



Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas
huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän;
sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota
orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.
Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo
pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.


.Ja rakkauden isoin haaste usein miten ihmiset panee sen
toiseen että kyllä minä rakastaisin tuota toista
jos se olisi niin tai näin tai tekisi noin tai
ei olisi niin hankala tai ei mitään.

Että se suurin haaste ja kysymys on se että miten
minä rakastan ja sen takia tämä klassinen viisaus
mikä näisssä avioliitto kysymyksissä on,
niin ei kysytä että haluatko sinä tuntea tunnelmia
tämän ihmisen kanssa.

Eikä siinä kysytä että haluatko sinä olla myötämielinen
tämän ihmisen kanssa vaan siinä kysytään tahdotko osoittaa
rakkautta, myötä ja vastoin käymisissä.


Kun katsotaan mitä jeesus sanoo niin me
näemme niin helposti roskan lähimmäisen silmässä
mutta emme hirttä tai tukkia omassa silmässämme.

Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,
ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen
käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa
Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän
on meille käskyn antanut.
Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja
siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on
meille antanut.

Syntien sovitus on kristinuskon perustus


Kristinusko on syntien sovitukseen perustuvaa uskoa. Länsimaiselle
filosofille ja psykologille ei sovi uskoa viattoman ihmisen
kärsimyksen tuoneen sovitus koko maailmalle sen synneistä. Sellainen
sanoma menee yli ihmisen ymmärryksen ja tiedon, koska se on Jumalan
rakkautta. (Efe 3:14-21.)

8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.


Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen
rakastamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen.
Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän
ajan.

Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava
lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä.
Jos muut kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä
tukemaan ja auttamaan häntä.

Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti.
Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä
avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa lähimmäisen rikkomuksia ilman
varmaa tietoa ja painavaa syytä.

Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa
syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä
meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan.
Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta
suuntaa elämälleen.

Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää
todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen. Älä eksy joukon mukana
tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta
enemmistön mielen mukaiseksi. (2. Moos. 23:1–2)
Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan
minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti
uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen
hänen kaltaisekseen.
(Kol. 3:9–10)

Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu
lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä
tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme
hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.



9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.



Yhdeksäs ja kymmenes käsky ovat esimerkkejä siitä, miten kauas sekä
rakkauden vaatimus että itsekkyyden valta ulottuvat. Niissä
laajennetaan ja syvennetään sitä, mikä on sanottu aikaisemmissa
käskyissä. Jumala näkee salaisetkin ajatuksemme ja ulottaa käskynsä
koskemaan myös himoitsemista.

Meidän on suojeltava ja puolustettava lähimmäistä, vaikka
seedellyttäisi luopumista omista oikeuksistamme. Jumala kieltää
tavoittelemasta etua toisen kustannuksella, vaikka keinot olisivat
laillisiakin.

Käskyt vaativat tekemään oikein silloinkin, kun mikään
yhteiskunnallinen laki ei siihen velvoita. Ne kääntävät katseemme
omaan sisimpäämme ja käyttäytymisemme perimmäisiin syihin.

Toisen omaisuuden kadehtiminen ja tavoittelu, joko näkyvästi tai
sydämen salaisena ajatuksena, on aina epäluottamuksen osoitus Jumalaa
kohtaan. Jumala tahtoo, että luotamme vainhäneen ja odotamme häneltä
kaikkea elämämme hyvää.

Voi niitä, jotka hautovat ilkitöitä, vielä vuoteessaankin miettivät
pahoja tekoja! Aamun tullen he toteuttavat aikeensa, siihen heillä on
valta. He himoitsevat peltoja ja anastavat niitä, ottavat haltuunsa
toisten taloja. He ajavat ihmiset perikatoon, vievät maat keneltä
tahtovat.
(Miika 2:1–2)
Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta
lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle
tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: ”Älä himoitse.” (Room. 7:7)

Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme petokseen
turvautuen tavoittele lähimmäisemme perintöä tai kotia emmekä ota sitä
haltuumme lain ja oikeuden varjolla, vaan auliisti autamme häntä
säilyttämään sen.



10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä
mitään, mikä hänelle kuuluu.




Jumalan luomaan maailmaan kuuluu muutakin kuin aineellinen omaisuus.
Tärkeä osa elämäämme ovat ne ihmiset, joiden kanssa elämme ja teemme
työtä.

Jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus ja tehtävä. Se toteutuu sillä
paikalla ja niissä oloissa, joissa kulloinkin elämme. Meidän tulee
suojella ja tukea kaikkea lähimmäisen elämänpiiriin kuuluvaa.
Seuraamalla Jumalan tahtoa, käyttämällä omaa harkintaa ja asettumalla
lähimmäisen osaan löydämme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä
hyvää. Kekseliäs rakkaus etsii kaikissa tilanteissa tavan palvella.

Käskyjen sisältö voidaan ilmaista sanomalla, että meidän on
rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme.
Meidän on kohdeltava muita niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan.


Jeesus sanoi: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää
te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
(Matt. 7:12)
Käskyt ”Älä tee aviorikosta”, ”Älä tapa”, ”Älä varasta”, ”Älä
himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: ”Rakasta
lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
(Room. 13:9)

Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä
mitään, mikä hänelle kuuluu.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme
houkuttelemalla, pakottamalla tai vieraannuttamalla riistä
lähimmäiseltämme hänen vaimoaan, palvelusväkeään tai karjaansa, vaan
kehotamme kaikkia pysymään tehtävissään ja täyttämään
velvollisuutensa.



Rakkauden laki.


Käskyt ilmaisevat, millä ehdoilla kaikkien on hyvä elää. Niihin
sisältyvä rakkauden vaatimus tunnetaan kaikissa uskonnoissa ja
kulttuureissa. Ihminen ymmärtää, että käskyissä on ilmaistuna elämän
oma laki. Sekä käskyjen rikkomisen että niiden noudattamisen
seuraukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin vain ihmiseen itseensä.
Ne heijastuvat myös perheeseen ja yhteiskuntaan sukupolvesta toiseen.

Koska Jumala tahtoo ihmisille hyvää, hän vaatii ehdotonta rakkautta.
Käskyt eivät ole vain elämänohje. Ne osoittavat, ettei kukaan meistä
kykene täyttämään Jumalan vaatimusta, vaikka sydämemme tunnustaakin
sen oikeaksi. Jokin meissä vastustaa Jumalan rakastavaa tahtoa. Hyvää
tehdessämmekin etsimme omaa etuamme. Ellei meillä ole luottamusta
Jumalaan, hyvyyden lähteeseen, huolehdimme ennen muuta omasta
hyvinvoinnistamme. Silloin myös suhteet toisiin ihmisiin turmeltuvat.

Käskyt osoittavat meille, että elämämme tärkein ja perustavinasia on
usko Jumalaan.

Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra
sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä
ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen. (Miika 6:8)
Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa
ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että
pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa.
(1. Joh. 5:2–3)

MITÄ JUMALA SANOO KAIKISTA NÄISTÄ KÄSKYISTÄ? VASTAUS:

Hän sanoo näin: Minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka
panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista aina kolmanteen ja
neljänteen polveen, jos he vihaavat minua, mutta tuhansien sukupolvien
ajan osoitan armoni niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat
minun käskyjäni.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Jumala uhkaa rangaistuksella kaikkia, jotka rikkovat hänen käskyjään.
Sen tähden meidän tulee pelätä hänen vihaansa, emmekä saa tehdä
vastoin näitä käskyjä. Jokaiselle näitä käskyjä noudattavalle hän sen
sijaan lupaa armoa ja kaikkea hyvää. Siksi meidän on rakastettava
häntä ja turvauduttava häneen sekä mielellämme noudatettava hänen
käskyjään.




Uusi käsky

7 Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on
se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen, se sana, jonka te
olette kuulleet. 8 Ja kuitenkin käsky, jonka teille kirjoitan, on
uusi: nyt se on toteutunut hänessä ja teissä, sillä pimeys hälvenee ja
tosi valo loistaa jo. 9 Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa
veljeään, on yhä pimeydessä. 10 Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa,
eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen. 11 Mutta se, joka
vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne
on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.



jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat
raatelevaisia susia.
Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota
viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee
pahoja hedelmiä.
Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.


Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä
kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi,
'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan
sanalla'.

Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme poisJumalasta ja
hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme
kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme.

Jeesus sanoi: ”Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” (Matt. 6:21)
”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko
voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.”
(Luuk. 10:27)

Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia
minun rinnallani.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua häneen.



2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.


Jumalan nimi muistuttaa meitä siitä, kuka Jumala on ja mitä hän
tahtoo. Se herättää meissä sekä levottomuutta että sanatonta
kaipausta. Kaikissa vaikeuksissa meidän tulee kääntyä Jumalan puoleen
ja odottaa hänen apuaan. Jumala on luvannut kuulla, kun kutsumme häntä
luottavasti nimeltä.

Jumalan nimi on pyhä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun rukoilemme,
kunnioitamme ja kiitämme häntä. Näin tunnustamme hänet omaksi,
ainoaksi Jumalaksemme.

Kun Jumalan nimissä tai häneen vedoten ajamme omia etujamme tai
alistamme toisia, käytämme hänen nimeään väärin. Jumalan nimen
pilkkaaminen merkitsee Jumalan halveksimista ja tietoista kääntymistä
pois hänestä.


Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, palvella häntä ja vannoa yksin
hänen nimeensä. (5. Moos. 6:13)
Jumalan laskema perustus pysyy lujana, ja siinä on merkkinä nämä
sanat: ”Herra tuntee omansa” ja ”Luopukoon vääryydestä jokainen, joka
lausuu Herran nimen”.
(2. Tim. 2:19)

Älä turhaan käytä Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä sitä
rankaisematta, joka turhaan käyttää hänen nimeään.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme hänen
nimessään toivota pahaa, vanno, noidu, valehtele, emmekä petä, vaan
huudamme hänen nimeään avuksi kaikessa hädässämme, rukoilemme,
ylistämme ja kiitämme sitä.


3. Pyhitä lepopäivä.


Jumala on antanut ihmiselle sekä työn että levon. Lepoon kuuluu
muutakin kuin nukkuminen ja ruumiin lepo. Pysähtyminen Jumalan eteen
on lepopäivän syvin tarkoitus.

Hiljaisuudessa aavistamme pyhyyden olemassaolon, vaikka emme
osaisikaan antaa sille nimeä ja muotoa. Omarikkinäisyytemme ja elämän
ristiriitaisuus herättävät meissä kysymyksiä ja pakottavat etsimään
niihin vastauksia.

Pyhä Jumala tahtoo vastata meille. Sanassaan hän tulee maailmaamme ja
puhuu meidän kieltämme. Ellemme tahdo kuunnella Jumalaa, suljemme
hänet pois elämästämme.

Pyhäpäivän jumalanpalvelus on kohtaamispaikka, jossa Jumala itse puhuu
meille ja me hänelle. Raamatun pyhästä sanasta opimme ymmärtämään,
mitä Jumala meille sanoo ja miten hän vastaa rukouksiimme.

Sunnuntain erottaminen muista päivistä muistuttaa myös siitä, että me
tarvitsemme yhteisen lepopäivän. Jumalan hyvä tahto on, että
jokaiselle annetaan mahdollisuus viettää lepopäivää.

Kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä
niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra
siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
(2. Moos. 20:11)
Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä
päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää
kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla
asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita
Herrasta. (Jes. 58:13–14)
Jeesus sanoi: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” (Mark. 2:27–28)
Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina
tapansa mukaan synagogaan. (Luuk. 4:16)

Pyhitä lepopäivä.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy
Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme sen pyhänä, kuuntelemme ja
opimme sitä mielellämme.


4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.


Jumalan tahto on, että jokaisella lapsella on isä ja äiti. Heille
kuuluu erityinen arvo ja kunnioitus siksi, että he ovat vanhempiamme.

Vanhempien tehtävänä on suojella lasta huolehtimalla hänen
hyvinvoinnistaan ja kasvatuksestaan. Heidän tulee ohjata häntä
tuntemaan Jumala ja rakastamaan lähimmäistään. Lapsella puolestaan on
tarve ja oikeus voida kunnioittaa vanhempiaan.

Vaikka vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää, heidän sanansa ja tekonsa
saattavat silti olla rakkaudettomia ja vääriä. Silloinkin, kun
päätämme tehdä vastoin vanhempien tahtoa, meidän on kuunneltava ja
arvostettava heitä. Käsky velvoittaa myös aikuisia kunnioittamaan
vanhempiaan ja pitämään heistä huolta.

Yhteiskunnassa julkinen vallankäyttö on uskottu esivallalle. Sen
velvollisuutena on suojella kaikkia kansalaisia ja huolehtia oikeuden
toteutumisesta. Hyvä esivalta on Jumalan parhaita lahjoja. Uskollisuus
Jumalalle on kuitenkin tärkeämpää kuin ihmisten totteleminen.

Kun kunnioitamme niitä, joille on uskottu hallitsemisen tehtävä,
osoitamme luottavamme Jumalan huolenpitoon. Jumala lupaa, että tästä
seuraa hyvää myös itsellemme.

Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän, älä halveksi äitiäsi, kun hän
on vanha. (Sananl. 23:22)
Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaisia Herraa totellen, sillä se on
oikein. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” on ensimmäinen käsky, johon
liittyy lupaus: ”jotta menestyisit ja eläisit kauan maan päällä”. Ja
te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja
ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan. (Ef. 6:1–4)

Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy emmekä
vihastuta vanhempiamme emmekä esimiehiämme, vaan kunnioitamme,
palvelemme, tottelemme, rakastamme ja arvostamme heitä.



5. Älä tapa.


Koska Jumala on rakkaus, hän tahtoo, että rakastamme lähimmäistämme
niin kuin itseämme.

Jokaisen ihmisen elämä on Jumalan lahja ja sellaisena arvokas. Emme
saa tuottaa lähimmäisellemme vahinkoa emmekä kärsimystä. Meidän on
suojeltava häntä kaikissa oloissa. Erityistä tukea on annettava
kaikkein heikoimmille.

Lähimmäisen rakastamisen käsky koskee sekä yksilöä että yhteisöä. Kun
esivalta puolustaa niitä, joiden elämää tai hyvinvointia uhataan, se
edistää rakkauden toteutumista yhteiskunnassa. Yhteisen hyvän vuoksi
esivalta voi käyttää myös pakkokeinoja estääkseen väkivallan
leviämistä.

Yksilöinä emme saa ottaa oikeutta omiin käsiimme. Sen sijaan meidän on
annettava anteeksi ja luovuttava kostosta. Jos vahingoitamme ihmistä
ja elämää, asetumme Jumalaa ja hänen luomistyötään vastaan.

Jeesus sanoi: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä
tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä
sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut
oikeuden tuomion.” (Matt. 5:21–22)
Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa
Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: ”Minun on tuomio, minä
maksan tekojen mukaan” – näin sanoo Herra. (Room. 12:19)
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
(Room. 13:10)

Älä tapa.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme aiheuta
lähimmäisellemme mitään vahinkoa tai kärsimystä, vaan autamme ja
tuemme häntä kaikissa elämän tarpeissa.




6. Älä tee aviorikosta.


Jumala on luonut ihmiset miehiksi ja naisiksi. Seksuaalisuus on osa
Jumalan luomistyötä. Sen tarkoitus on palvella miehen ja naisen
välisen suhteen syntymistä ja säilymistä. Aviosuhteessa voimme tuottaa
toiselle iloa, oppia palvelevaa rakkautta ja kasvattaa uutta
sukupolvea.

Avioliitto on perheen perusta. Julkinen sitoutuminen ja yhteiskunnan
vahvistus antavat sille turvan. Elinikäisessä avioliitossa miehen ja
naisen suhde voi parhaiten toteutua Jumalan tarkoittamalla tavalla.

Avioliiton suojelemisen vaatimus koskee sekä omaa että toisten
avioliittoa. Käskyn piiriin kuuluu ihmisen koko elämänkaari.
Rakkaudesta ja vastuusta irrotettu seksuaalisuus orjuuttaa ihmistä ja
vahingoittaa sekä häntä itseään että toisia.

Avioliiton rikkominen haavoittaa syvimpiä ihmissuhteita ja horjuttaa
elämän perusrakennetta. Puolisoiden keskinäinen anteeksiantamus ja
tahto sitoutua toisiinsa saattavat kuitenkin auttaa vaikeastakin
umpikujasta. Avioliiton lopullinen särkyminen voi johtaa avioeroon.

Päätös uudelleen avioitumisesta on vastuullinen ja vakava. Sen
tuominen Jumalan ja ihmisten eteen ei kysy vain tahtoa sitoutua vaan
myös armoa ja anteeksiantamusta.


Ei Jumala luonut vain miestä eikä antanut elämää ja henkeä vain
hänelle. Miten mies yksin voisi pyytää jälkeläisiä Jumalalta? Varokaa
siis, ettei kukaan teistä hylkää vaimoaan, jonka on ottanut jo
nuoruudessaan! (Mal. 2:15)
Jeesus sanoi: ”Maailman alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja
naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy
vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis
enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä
älköön ihminen erottako.” (Mark. 10:6–9)

Älä tee aviorikosta.

MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:

Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että pidämme sanamme ja
tekomme puhtaina ja kurinalaisina sekä rakastamme ja kunnioitamme
kukin aviopuolisoamme.

Kuolemantuomion langettavia Raamatunkohtia

Väkivalta-, omaisuus- ja järjestysrikokset

»Heidän on oltava valmiina ylihuomiseen mennessä, sillä ylihuomenna
Herra astuu kaiken kansan nähden alas Siinainvuorelle. Määrää vuoren
ympärille raja ja varoita kansaa nousemasta vuorelle tai edes
koskemasta sen juureen. Jokaista, joka koskettaa vuorta, rangaistakoon
kuolemalla, mutta häneen ei saa koskea käsin, vaan hänet on joko
kivitettävä, keihästettävä tai ammuttava jousella. »
(2. Moos. 19:11-13)

»Jos joku vahingoittaa toista, niin että tämä kuolee, häntä
rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:12)

»Jos joku lyö isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:15)

» Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla
katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen
hallustaan. »
(2. Moos. 21:16)

»Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla. »
(2. Moos. 21:17)

»Pitäkää sen vuoksi kunniassa sapatti; sen tulee olla teille pyhä.
Sitä, joka sapatin pyhyyttä loukkaa, rangaistakoon kuolemalla.
Jokainen, joka tekee sapattina työtä, poistettakoon kansansa
keskuudesta.»
(2. Moos. 31:14 )

»Noitanaisen älä anna elää. »
(2. Moos. 22:18)

»Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu vainaja- tai tietäjähenki,
hänet on surmattava. Hänet kivitettäköön hengiltä, sillä hän on itse
ansainnut kuolemansa.»
(3. Moos. 20:27)

»Se, joka pilkkaa Herran nimeä, surmattakoon. Kansa kivittäköön hänet
kuoliaaksi, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen
israelilainen. Hänet surmattakoon, koska hän on pilkannut Herran
nimeä.»
(3. Moos. 24:16)

»Jos joku surmaa ihmisen, hänet on surmattava.»
(3. Moos. 24:17)

»Jos vanhemmilla on tottelematon ja uppiniskainen poika, joka
kurituksesta huolimatta ei kuuntele heitä, heidän on otettava poika
kiinni ja vietävä hänet kaupunkinsa portille ja sanottava kaupungin
vanhimmille: 'Tämä meidän poikamme on tottelematon ja uppiniskainen.
Hän ei kuuntele meitä, vaan viettää kevytmielistä ja juopottelevaa
elämää.' Silloin kaupungin miesten on joukolla kivitettävä poika
hengiltä. Hävittäkää paha keskuudestanne. Kaikkien israelilaisten on
saatava kuulla tuomiosta, että he ottaisivat opikseen.»
(5. Mooseksen kirja 21:18-21)

Vieraiden jumalien palveleminen.

»Sano israelilaisille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten
keskuudessa asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille, hänet on
surmattava; sen seudun väki kivittäköön hänet hengiltä.»
(3. Mooseksen kirja 20:2)

»Teidän tulee seurata vain Herraa, Jumalaanne, pelätä häntä, noudattaa
hänen käskyjään, totella häntä ja pysyä hänen uskollisina
palvelijoinaan. Mutta teitä yllyttänyt profeetta tai unennäkijä on
surmattava, koska hän houkutteli teitä luopumaan Herrasta,
Jumalastanne, joka on tuonut teidät pois Egyptistä ja lunastanut
teidät vapaiksi tuosta orjuuden maasta; se mies viekoitteli teitä
kääntymään pois siltä tieltä, jota Herra on käskenyt teidän kulkea.
Hävittäkää paha keskuudestanne.»
(5. Mooseksen kirja 13:5-6)

»"Vaikka veljesi, oman äitisi poika, sinun oma poikasi tai tyttäresi,
vaimosi, jota rakastat, tai paras ystäväsi salaa houkuttelisi sinua
palvelemaan vieraita jumalia, joita sinä ja sinun esi-isäsi ette ole
entuudestaan tunteneet, niiden kansojen jumalia, jotka asuvat teidän
ympärillänne maan äärestä toiseen, lähellä tai kaukana, älä suostu
hänen ehdotukseensa äläkä kuuntele häntä. Älä sääli häntä, älä osoita
hänelle armoa äläkä salaa hänen rikostaan, vaan surmaa hänet. Heitä
itse ensimmäinen kivi, ja sinun perässäsi tulkoot kaikki muut.
Kivittäkää hänet kuoliaaksi, sillä hän yritti viekoitella teitä
luopumaan Herrasta, Jumalastanne, joka vei teidät pois Egyptistä,
orjuuden maasta.»
(5. Mooseksen kirja 13:7-11)

Seksuaalirikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Jos mies häpäisee oman isänsä makaamalla hänen vaimonsa kanssa,
molemmat syylliset on surmattava; he ovat itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:11)

»Jos mies makaa miniänsä kanssa, heidät on molemmat surmattava. He
ovat tehneet luonnottoman teon ja ovat itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:12)

»Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat
molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat
itse ansainneet kuolemansa.»
(3. Mooseksen kirja 20:13)

»Jos joku ottaa vaimokseen naisen ja hänen äitinsä tai naisen ja hänen
tyttärensä, se on törkeä teko, jonka vuoksi sekä mies että molemmat
naiset on poltettava. Sen kaltaista törkeyttä ei saa sallia teidän
keskuudessanne.»
(3. Mooseksen kirja 20:14)

»Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on
surmattava. Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä
nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut
kuolemansa.»
(3. Moos. 20:15-16)

»Jos joku makaa setänsä vaimon kanssa, hän häpäisee setänsä. Syylliset
joutuvat kantamaan vastuun synnistään. Heidät on surmattava, eikä
heille saa jäädä lapsia.»
(3. Moos. 20:20)

»Jos joku viettelee veljensä vaimon, hän tekee inhottavan teon. Koska
hän on häpäissyt veljensä, syylliset on surmattava eikä heille saa
jäädä lapsia.»
(3. Moos. 20:21)

»Jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän
samalla häpäisee isänsä; siksi hänet on poltettava.»
(3. Moos. 21:9)

»Jos mies otettuaan itselleen vaimon ja maattuaan hänen kanssaan alkaa
tuntea vaimoaan kohtaan vastenmielisyyttä, esittää häntä vastaan
perättömiä syytöksiä ja parjaa häntä sanoen: 'Minä otin tämän naisen
vaimokseni, mutta kun makasin hänen kanssaan, huomasin, ettei hän
ollut neitsyt', tytön isän ja äidin on vietävä todiste tytön
neitsyydestä portin luo kaupungin vanhimmille. Tytön isän tulee sanoa
vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tuolle miehelle vaimoksi, mutta
mies alkoi vihata häntä. Hän on puhunut perättömiä ja väittää, ettei
tyttö ollut neitsyt. Tässä on todistus tyttäreni neitsyydestä.' Sitten
vanhempien tulee levittää veren tahrima vaate kaupungin vanhimpien
eteen, ja näiden on ruoskittava mies ja määrättävä hänelle sakkoa sata
hopeasekeliä, jotka annetaan tytön isälle, koska mies on mustannut
koskemattoman israelilaisen tytön mainetta. Tyttö jääköön miehen
vaimoksi, eikä mies saa koko elinaikanaan hylätä häntä. "Jos taas
miehen esittämä väite pitää paikkansa eikä voida näyttää toteen, että
tyttö oli koskematon, vanhimpien tulee viedä tyttö isänsä talon ovelle
ja kaupungin miesten on kivitettävä hänet hengiltä; hän on
harjoittanut haureutta ja tuottanut häpeää isänsä talolle ja koko
Israelille. Hävittäkää paha keskuudestanne.»
(5. Mooseksen kirja 22:13-21)

»Jos taas mies kohtaa toiselle kihlatun tytön kaupungin ulkopuolella,
käy häneen käsiksi ja makaa hänet, mies on surmattava.»
(5. Moos. 22:25)




Kymmenen käskyä



1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.



Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja perustavin asia.

Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme sitä aina
ymmärräkään. Kohdatessaan hänet ihminen sekä pelkää että rakastaa
häntä. Jumalan pyhyys herättää pelkoa, mutta Jumalan rakkaus vetää
puoleensa.

Käskyissään Jumala osoittaa, miten meidän tulee elää. Samalla hän
paljastaa itsekkyytemme ja pahuutemme. Ensimmäinen käsky kysyy, minkä
varaan me elämämme rakennamme. Kuka tai mikä on meidän jumalamme?

Jokainen etsii jotakin, johon voi kiinnittää toivonsa. Luulemme, että
raha, valta ja kunnia suojaavat meitä. Rakennamme elämämme itsemme ja
omien tekojemme varaan. Se, mihin ennen muuta turvaudumme, on meidän
jumalamme. Omat jumalamme ovat kuitenkin toiveidemme ja unelmiemme
heijastuksia. Ne eivät voi antaa, mitä lupaavat.

Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut
olevansa kaiken Herra. Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä
meillä on.

Rakkaudella sana aukeaa Hellästi ja kuiskaten puhumalla se uppoaa. Tätä mieltä minä olen kun kerran eräs ihminen meinasi nukahtaa puhelimeen.

'Nöyryys [Todellinen/ Jumalallinen] on kuin lumi. Juuri kun luulet sen olevan käsilläsi, huomaat sen sulavan pois käsistäsi' - Kaketsun Kotitekoinen Teologin aamu-mietteitä -






Nöyryys- itsensä oikein arvioimista jumalan ja ihmisten edessä.Luuk.14:7-14 7. Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:
8. "Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,
9. niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.
10. Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.
11. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."
12. Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.
13. Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;
14. niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa." Silloin Israelin päämiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: "Herra on vanhurskas". 2 Aik.12:6
Sen tähden, että Rehabeam nöyrtyi, kääntyi Herran viha hänestä pois… 2 Aik.12:12

Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, ei Herran viha kohdannut heitä Hiskian päivinä. 2 Aik.32:26

Raamattu on täynnä esimerkkejä ihmisistä, joiden kohtalo muuttui, kun he nöyrtyivät Jumalan edessä. Mitä tämä nöyryys on?
Jotkut istuvat kirkossa aina takapenkissä ollakseen nöyrempiä. Toiset ovat kieltäytyneet lehtihaastattelusta pysyäkseen nöyrinä. Toiset väheksyvät omia kykyjään kuvitellen olevansa näin nöyrempiä. Ihminen voi esittää tavattoman nöyrää, mutta se on eri asia kuin todellinen nöyryys.

MINÄ (=ego) haluaa että häntä tunnetaan tittelin mukaan. Eikä tyydy osaansa Jeesuksen todistajana. MINÄ haluaa olla kutsuttu nimellä Pastori, Evankelista, Profeetta, Vanhin, Rabbi, guru, tohtori, insinööri, suomen mestari, mahtava entinen rikollinen, muttei pelkästään nimellä veli, opetuslapsi, armahdettu syntinen.

Voi meitä polosia, sanon minä! Liha elää ja voi hyvin, vaikka sen Pitäis olla ristiinnaulittuna maailmalle Jeesuksen kanssa, ja Jeesuksen tulisi meissä elää tuottaen kunniaa Isälle.

Armahda meitä Herra!!!



Tittelit ei sinänsä haittaa, kunhan niillä ei brassaile. Näyttää kuitenkin siltä että asemaa tavoitellaan kirkoissa. Säälittävintä on kun vapaat suunnat pyrkii Valtion kirkon kaltaisiksi virkoineen ja vaatteineen.


Mooses ja/tai Joosua kirjoittaneet. Mooses poikkeaa muutenkin muista, koska hän puhui kasvoista kasvoihin Jumalan kanssa. Hänen kaltaisensa profeettaa ei ole kuin Jeesus ihmisenä (5Moos.18:18).


Apokryfi-kirjat ei ole Jumalallisia luonteeltaan. Niissä ei esiinny esim. " ja jumala sanoi" muotoja yms. Jeesus ja 12-Apostolia eivät pitäneet Apokryfejä Pyhinä. Ne syntyivät Malakian ja Evankeliumien välisenä aikana. Niiden kirjoitus-asu on myös hyvin erillainen mitä Raamatun. Meillä on juuri sellainen Raamattu, minkä Jumala ja Pyhä Henki ohjasivat. Mitään tärkeää ei puutu.

Mies julistettiin kuolleeksi – ”heräsi henkiin” seuraavana päivänä
Julkaistu: 12.1.2014 7:06

Keniassa viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan siitä, miten sairaalassa kuolleeksi julistettu mies heräsi hengissä ruumishuoneelta seuraavana päivänä.
Ruumishuoneen työntekijät pakenivat, kun kuolleeksi julistettu 24-vuotias mies liikkui ja hengitti. Asiasta uutisoi muun muassa BBC.


Kenialaismies oli yrittänyt itsemurhaa nielemällä hyönteismyrkkyä. Mies julistettiin kuolleeksi keskiviikkoyönä. Kenialaisen The Star -lehden mukaan hän heräsi viisitoista tuntia myöhemmin ruumishuoneelta.

Sairaalan ylilääkintämies sanoo miehen hoidossa käytetyn lääkkeen hidastaneen sykettä, mikä on voinut aiheuttaa virheen.

– Lääke hidastaa sykettä ja tämä on saattanut hämmentää hoitohenkilökuntaa, mutta uhri pelastettiin ennen kuin hänet oli määrä palsamoida, sairaalan ylitarkastaja Joseph Mburu kertoi The Starin mukaan.

Toipuessaan miesten osastolla mies kertoi The Starille katuvansa tekoaan. Tapaus ei ole tavanomainen, mutta ei myöskään aivan ainutlaatuinen.

IS kertoi samantyyppisestä tapauksesta muun muassa viime heinäkuussa. Tuolloin kuolleeksi luultu nainen oli jo valmisteltu elinsiirtoon, ennen kuin virhe huomattiin. Myös huhtikuussa 2012 uutisoitiin kuolleeksi julistetusta vauvasta, joka olikin hengissä. Vauva oli viety jo ruumishuoneelle, jossa pieni tyttö vietti 12 tuntia.



http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288641540092.html

Alkoholisti Enon pöyritin uskoon, vanhemmat ymmärtää raamatun päälle ja itse olen iloinen näissä tuskissa. kolme ihmistä tunnusti kristuksen herraksi. Muistakaa että 1900 vuotta sitten tuo merkki kirjoitettiin tulevaksi maailmaan JA SIKSI SE ON ILMESTYSKIRJASSA 13 luku kaksi petoa. Monelle ihmeellinen asia.

Ne ei ota merkkejä kun olen sanonut. He tietää sen mitä siitä seuraa ja mainitsivat että miten on mahdollista että se lukee raamatussa kun se merkki on ilmestynyt.

Ilmestyskirja 13 luku. Nyt tietävät.
sanoivat että onpa ihmeellistä.
pikkuhiljaa.

Enoni meni uskoon kun ostin ristin seinälle niin nyt tajuaa kuka on jeesus.

kiitos herralle
Iso huoli taas pois
Kolme ihmistä tunnusti kristuksen herraksi.


Liikaa en voi työntää näille vanhemmille asiaa koska pelkäävät mutta lempeästi ja annan onnistua asiassa koska minä tiedän miten näiden kanssa mennään. Jos jotain tapahtuu mulle niin matteuksen luku 1 ja 2 myös luukas 6,7,8 on käyty läpi. Matteus luku kaksi ja raakel ensimmäinen mooseksen kirja luku 35 ja näytin wikipediasta.


Se on selvä että ymmärtävät asian ja tuosta lähti tunnustaminen.
Kysyin kuka on jeesus niin he vastasi jumalan poika, syntien sovittaja.

Lapsikaste ei ole raamatullinen kaste,vaan taikauskoinen rituaali, jossa ei tapahdu muutakin ihmistä sidotaan kirkollisveron maksaajaksi ja luulemaan olevansa kristitty.

Toista kastetta ei ole olemassakaan, vaan yksi kaste, uskoontulon jälkeen, veteen upottamalla, pyytäen hyvää omaatuntoa Jumalalta. Hiljaa hyvää tulee. Aito uskova ojentautuu tottelemaan Sanaa kaikessa.

Luen vielä heille ja opetan myös ehdotan kastetta kun huomaavat sen kohta kuka oli johannes kastaja.
Raamattun lukeminen sujuu nyt ja ei haittaa enään pahantekiät vaikka tulevatkin sotkemaan kun ovat tunnustaneet. Nyt ne pahan tekiätkin panen miettimään muutamista raamatun kohdista.

Lukekaa Luukkaan evankeliumin kahdesta viimeisestä luvusta ja jatkakaa suoraan Apostolien tekoihin. Siitä on hyvä lähteä. Kaste selviää siinä parhaiten myös. Johanneksen kaste ei ollut vielä Se lopullinen, kristillinen kaste, vaan edelläkävijä.

Tätä minä olen ajanut takaa pitkään.


KIITOS HERRALLE. SHALOM ALEICHEM, HAVENU SHALOM ALEICHEM :):):);)