Perjantaina lähdin mökille isän luo. Tuli vaan semmonen olo että pakko päästä pois täältä
kaupungin hulinasta ja muutenki en oo ollu isän kanssa kaksin pitkään aikaan. Ku astuin ulos autosta
niin vedin syvään henkeä, PUHDASTA ja raitista ilmaa. Aiai. Tuntu hyvälle.
Saunoin ja menin uimaan. Jotain aivan korvaamatonta, se tunne mikä on ku kelluu vedessä ja ainoa
asia mikä kuuluu on hiljaisuus. Teki hyvää. Olisin halunut vielä jäädäkkin sinne, mutta isä lähti sunnuntaina ja minä en viihdy siellä yksin kuitenkaan.
Tampere asiaanki tuli sitten iso muutos. Ei muuteta sinne Lauran kanssa tammikuussa niinkuin on ollu puhetta. Kummankin, no enemmän Lauran, elämäntilanne on semmonen että ei pysty muuttamaan. Harmittaa kyl aika paljon, koska odotin sitä ja halusinki. Mutta niin, ehkä näin on tarkoitettu. Muutetaa
yhteen asumaan kuitenkin täällä lahdessa. Ja se on tärkein, että pääsen muuttamaan sen tytön kanssa<3Oon niin rakastunut siihen tyttöön että on outoa. Miten voi ihminen tuntea näin. Laura on enemmän kuin ystävä, mutta jotain siinä välis kuitenkin on ettei olla pariskunta sillai virallisesti. Ei tätä osaa selittää! Sydän vaa on pakahtunut ja ja aiai<3. Pääasia et saan Lauran, sillon ei kaupungilla loppupeleissä on sitten mitään väliä.
Jos joku tahtoo mökille loppuviikosta mun kanssa, voi ilmoitella! <3