Kierrämme välttääksemme piikkien lävistävän kivun.
Aita ympäröi meitä kaikkialta,
ylhäälle pitäisi päästä,
muttemme osaa lentää.
Satutat meitä, eläviä.
Olemmeko tehneet terälehdillesi koskaan mitään?
Miksi painat sen niin tiiviisti ihoani vasten?
Auta minua!
Ymmärsin vihdoin hengittäväni ruusun tuoksua.
Kuoleman,
kalman tuoksua.
Niitä annetaan eläville
ja jätetään kuolleille.