Joskus..
istahdan aloilleni korkeaan nurmikkoon ja hiljennyn katsomaan nukahtavaa maailmaa. Pikku auringot peittävät viilenevän kaupunki-ilman laukeuteensa ja liikenne hiljenee vähitellen. Huokaan kerran, miten onkaan kaunista. Miten joskus päättyy päivä tää, ja miten uusi seuraa, yleensä kauniimpana kuin koskaan. Jos vain osaa tutkia ja arvostaa.
Mietin osaani. Lampi tyyneni lopulta heittämästäni kivestä. Jatkan pohtimista ja lopulta säpsähdän, jonkun loikkaavan olalleni. Te? Te kaikki? Mitä te oikee täällä teette?
Istutte viereeni ja hiljennytte katsomaan kanssani jo liian varhain hiljentynyttä kaupunkia.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 26.02.
- Niiiiiisan 23.02.
- [Ei aihetta] 21.11.
- : 3 26.10.
- Oooh 22.09.
- luwh....... 21.08.
- Koska joo kaikilla kielillä <3 28.04.
- Jottei sun Missee tai Mustii käytettäs ko... 23.04.
- Never Give Up 19.04.
- Mmm 19.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2014 (2)
- ▶ 2013 (12)
- ▶ 2012 (84)
- ▶ 2011 (661)
- ▶ 2010 (924)
-
▼
2009 (1049)
- ▶ joulukuu 2009 (70)
- ▶ marraskuu 2009 (75)
- ▶ lokakuu 2009 (65)
- ▶ syyskuu 2009 (104)
- ▶ elokuu 2009 (75)
- ▶ heinäkuu 2009 (130)
- ▶ kesäkuu 2009 (72)
- ▶ toukokuu 2009 (106)
- ▶ huhtikuu 2009 (87)
- ▶ maaliskuu 2009 (70)
- ▶ helmikuu 2009 (68)
- ▶ tammikuu 2009 (127)
- ▶ 2008 (311)