Tulihan se onneks valmiiksi. Oli tuskaa kirjoittaa yksi aanelkku jotain ihan ihme juttuu omasta itsestä. No, sitä sattuupi... Kova syyhy sormissa päästä jo näpertelemään ja tekemään käsillään jotain ihmisten hyvän terveyden eteen. Kesätöihin on jo niinku hinku päästä. Ei varmastikaan yksistään minulla, mutta myös muillakin.
Tänään ei ole tapahtunut mitään erityistä, muuta kuin oli tosi shokeeraava aamu kuullakseni erään järkyttävän uutisen, joka sattui läheiselleni, mutta netissä en siitä viitsi puhua. Kuitenkaan en silleen oo pahemmin järkyttynyt enää, koska tiedän nyt kaikkien asioiden olevan kunnossa.
Mahtava ja hapekas ilma on olu tänään ja saattoi jopa käydä lenkilläkin tuolla vesisateessa. Pölyt tuli alas ja tuli vähän raikkauttakin tuohon. Nyt olis hyvä vielä viedä noi pyykit ulos hetkeksi aikaa, vaikka ne eivät siellä kuivuisikaan. Monesti itse teen niin sadeilmalla, että vien pyykit hetkiseksi vaikkapa kuistille tai parvekkeelle, jotta niihin tulee raikkaan ulkoilman tuoksu. Sitten lopuksi ajaksi sisälle, että kuivuvat. Pyykkiaineiden aiheuttamista iho-ongelmistakin pääsin eroon siirtymällä pesupähkinöihin, tai ainakin pieniä vaatteita pestessäni. Vaatteista tulee pehmeämmätkin pesupähkinöillä pesiessä. Mä en ymmärrä, mikä siinä on, että pyykkijauhe kutittaa, vaikka sitä olis ihan pikkasen ja sitten huuhteluainettakin silleen sopivasti normaaleineen huuhteluineen.
Mut mä meen laskemaan lääkelaskuja, ku huomenna on tentti. Moido! Hyvää vointia.