

On aika kuuma, mut tuolla ulkona näyttäiski pikkasen siltä, että sade ja ukkonen olis tulossa, mut mistäs sitä tietää. Sais kyl pikkasen sadella, ni ilma raikastuis. Kesä on kauneimmillaan ja toi koivu tuoksuu tosi ihanasti mun nenään. Raikas tuulahdus kuitenkin tulee tänne kämpän pätsikkään, jossa ei muuten oikein voisi täysijärkinen elääkkään.

Duunissa oli ihan kivaa ja opin kaikkea uutta. Meni jotenkin tämä päivä ihanasti putkeen ja näytteenottokin alkaa omalla osalla luonnistumaan itselläni. Kuitenkin jonkun verran mulla on opettelemista. No, kukaan ei ole seppä syntyessään.

Äsht, ku on ollu kuuma, ni sitten kärsii vielä nenäveren vuodostakin. Sain melkeen mattoni punaiseksi nenäverenvuodolla, mutta onneksi ehdin sitten suihkuhuoneeseen... Veret valahtivat lattialle ja se oli niin mielenkiintoinen näky, että ensikerralla valokuvaan nenästä tulleet veriläiskät. Mun mielestä veri on aika taiteellisen psykedeelisen näköistä ja kaikista sen aiheuttamista läiskistä olis aika mielenkiintoista otella taidekuvia ja silleen. Mut joidenkin mielestä ehkä pikkasen friikkiäkin. Mä kärsin nenäverenvuodosta, ku on kuuma ja sillonkin, ku on kova pakkanen. Kesällä verisuonet repee nenästä sen takia, ku ne paksunee tavallaan liikaa ja talvella verisuonet repee, ku nenä kuivuu. No, se nenäverenvuoto alkoi, kun aivastin. Olipa ihmeellistä...


Joku paino Harrikalla menemään mun ikkunan alla... Roxette soi ja siihen kantautuu maton tamppaus tuosta lähikortterista.


Niin ja kävin tietenkin hoitamassa essentiaalivapinaanikin, josta kärsin suunnattomasti... No, mutta ei se menoa haittaa. Pystyn aika skarppiin duuniin siitä huolimatta. Siis emme ota paineita mokomasta vaivasta...

No, mä meen taas... Mua kysellään Skypessä. Moido.
