Kerrankin taas kannustavia immeisiä. Pikkuserkku kannustaa hakemaan yliopistoon ja minua tietenkin se asia kiinnostaa. Ajatusta on hakea lääkikseen, farmasiaan, terveyden biotieteisiin ja varamestana kemman laitos ja sieltä orgaaninen kemia olis kivaa. Tutkijalinjalle tietty. Nyt loppuu tuo aivoton kotkottaminen koulumaisessa maailmassa, kuten ammattikorkeassa....
Eli siis: Kaikki, kenellä on aivot, suosittelen lämpimästi hakeutumaan yliopistoon, jos jotain haluaa opiskella.
Ja pääsykoekirjat nököttävät tuossa, odottamassa lukijaansa ja kemian laskut odottavat laskijaansa ja laskukone kaipaa näpyttelijäänsä. Nyt taitaa olla tekuaikaiselle funkkarilaskimelle käyttöä. On niitä kyllä silloin tällöin muistettu kaivaa naftaliinista.
Kun avoimessa opiskelee, niin antaa yliopistomaailmalle pikkurillin jälkeen koko käden. Ihanaa. Onneksi viimemmässä koulussa sain sentään jotain hyödykettä, kuten hyvät opiskelutaidot, mitä tekussa ei opetettu ollenkaan.
Persnahkaa kutkuaa, kun pitäisi ajatella vielä osaavansa derivoida, integroida, laskea matriiseja, vektorilaskuja sun muita oikeen kunnolla, jos mielii yliopistoon, koska onhan pääsykokeissa matikkaa ja lutikkaa jos jonkinmoista. Onneksi sentään ei tarvitse osata Fourierin muunnoksia ja Lablace-muunnoksia. Blaah... Mutta tuskinpa nuo ovat ees lukiokamaa kaikki ainakaan.
Tämmöset törölöröt. Morjens ja siunausta. Minä menen pikkuserkun kanssa puhumaan yliopistomaailmasta lisempää....