Todella joskus meinaa mennä kuppi nurin ja kaikki läikkyä pöydälle, mutta eipä niistä sen enempiä. No, parin-kolmen viikon laiskuudesta otin kuitenkin niska-perse-ovi kiinni-otteen (oikeammin ilmaistuna matolus matolus species lörvicatarruksen ulosheittäminen) ja rupesin siivoamaan kämppääni ja kämppiksen kanssa kuurattiin yleisiä tiloja, että ei tarvii ainakaan hävetä. Kummallakin meistä oli kunnon aggressiot menossa ja veressä virtasi tuo lisämunuaisten tuottama epinefriini, onneksi kuitenkaan ei nähty punaista ja mustaa... Ähhh.... En mä jaksa joka kerran suomentaa mun hienouksia... Eli siis olin koko helvetin päivän, kuin takapuoleen ammuttu karhu. Aurinko paistoi sisään ja näytti kaikki paikat ihan yhdelle pölylle ja harmaalle. Melkeen, ku olisi tuhkaa satanut sisälle... Toisaalta tuhkasta nousee uusi aamu... Tosin tässä ei ollut aamusta kysymys, mutta eräänlainen kirkastuminen kuitenkin.
Tietenkin omat aggressioni sain osaltani purettua muutamaan mattoon, joitä läiskin, että meni Sini-tuotteen mattopiiska paskaks. Tosin se oli jo entuudestaan vähän rikki. Pitääpä kipaista lähimpään kauppaan ja mattopiiska sieltä. Tai torilta, koska perustan enemmän Espanjanruo'osta punottuja mattopiiskoja. Jos on vähänkään pelannut Trivialia, niin Espanjanruoko on rottinkia. Löytyypä se muualtakin tuo informaatio. <jännä> 
Sen verran vielä, että mulla ja kämppiksellä on kummallakin samat traumat, kun ollaan syvällisesti opittu tuntemaan toisiamme. Hhmmm... Joku aika sitten taistelin jonkun/joidenkin tyyppien kanssa kaikenlaisesta jutusta, josta päiväkirjoissammekin taisimme piikitellä toisiamme oikein rajummasti. Tietenkin kysymys oli sotkujen piilottamisesta vieraan kielen taakse. No... Enpä viitsi päästää pirua merrasta, kun se kerran on sinne saatukkin.
Tulisi liian iso sotku taas. Juuri tuolla viittaankin tuohon topiciin ja semmosta.Ehkä taitaa mennä vielä viikonlopun ylitse, miten muotoilisin sen yhteen perusasiaan liittyvän stoorin. Se oikeestaan liittyy näihin muutamiin tapahtumiin, joita tässä on pyörimässä ja silleen. Ähh... Ilmaisu taisi olla ihan takapuolesta, eikä menny ihan kielellisesti nappiin. Näin K5-tasoisella viestinnän taidoillani tuo pisti silmään, mutta joskus rapatessa roiskuu ja räkiessä vielä enemmän. Ainakin siitepölyaikaan. Voi luoja tän vetisen nenätihkun määrää. Eihän tätä kestä Erkkikään, ellei ole kotiapteekissa antihistamiinia.
Mut mä meen.... Koiraa rapsuttamaan. Hyvää vointia.