IRC-Galleria

Murheesi suista ilmasta puista soi riemuvirsi tuoksuu jo maa. Kas, virta vielä tanssiipi siellä päin merta mennen noin vaahtoaa...... Ja niin edelleen. Tommosta lirutusta laulettiin ainakin ala-asteella kevätjuhlissa ja muuta mukavaa...

Tuohon topiciin viitaten... Juuri, kun toivoin, että olisi jo vihdoin nättiä, linnut laulais oikein kunnolla ja aurinko paistais täydeltä teholta ja tulis jo se ihana, kauan odotettu kevät. Ahhh.... Mut onpa jo se joka vuotinen inferno herännyt henkiin. Nenä tippuu... Heh. Taasko mennään siihen samaan, kuin nuo räystäät tippuu.... No, spitaalisella nenä tippuu. Ota kiinni, ennenku kokonaan tipahtaa. <virne>Minulla ja monella muullakin allergisella tähän aikaa purot solisee nenästä samalla tavalla, kuin nuo tunturipurot Lapissa. Nämä on ne ajat, jolloin nenäsuihkeet käy nenässä vähän väliä, antihistamiinipurkeissa käy sormet napsimassa tabletteja ääntä kohden ja rahaa palaa allergialääkkeisiin. Voi herranjumala! Sama jatkuu sitten heinien kukintaan saakka. Jonnekki elokuulle suunnilleen.... Sit kutiaa ja kaikkee mahdollista. Aina ne suomalaiset valittaa... Mikään ei oo koskaan hyvä.... No, toi oli läppä oikeesti.

Läppäputki oli mulla ja kämppiksellä perjantaina totaalinen... Naurettiin niin maan per... ...usteellisesti. "Hermione_kissa"lta sain viestin, että joku oli ollu jo biitsillä ei-viitsimässä. Luulis, jo että räkätauti tulis ja kunnon sellainen. Eli siis tuo nakeileva ihminen biitsillä on siis kesän merkki. Siinä sitä olisi... Tositeeveetä... Oikeestaan Happoradion Tavisten Tositeevee on aika hyvä biisi... Mikä lienee sen nimi... What ever..

Mun systerin "Tanssii rusinapussin kanssa" käveli meikäläisen kanssa pitkiä lenkkejä, joita nyt allergialääkkeiden voimalla jaksoin tehdä, vaikkakin piti jäädä välillä mäjelle läähättämään kesken lenkkiä ja räkimään... Toi Tanssii rusinapussin kanssa on oikeestaan Viira, koska se rakastaaa rusinoita yli kaiken. Samoin suklaata ja eri sorttisia pähkinöitä... En kyllä anna tavallista suklaata, vaan koiran suklaata.

No, mä meen... Serkkuset huutelee meitsii Skypessä...

Hyvää vointia.

Löytyypä multa tuollainen kahvinkeitto-ohje jostain ajasta ja ikuisuudesta... Se on semmonen huumorismielinen sarjakuva. <jännä>

Todella joskus meinaa mennä kuppi nurin ja kaikki läikkyä pöydälle, mutta eipä niistä sen enempiä. No, parin-kolmen viikon laiskuudesta otin kuitenkin niska-perse-ovi kiinni-otteen (oikeammin ilmaistuna matolus matolus species lörvicatarruksen ulosheittäminen) ja rupesin siivoamaan kämppääni ja kämppiksen kanssa kuurattiin yleisiä tiloja, että ei tarvii ainakaan hävetä. Kummallakin meistä oli kunnon aggressiot menossa ja veressä virtasi tuo lisämunuaisten tuottama epinefriini, onneksi kuitenkaan ei nähty punaista ja mustaa... Ähhh.... En mä jaksa joka kerran suomentaa mun hienouksia... Eli siis olin koko helvetin päivän, kuin takapuoleen ammuttu karhu. Aurinko paistoi sisään ja näytti kaikki paikat ihan yhdelle pölylle ja harmaalle. Melkeen, ku olisi tuhkaa satanut sisälle... Toisaalta tuhkasta nousee uusi aamu... Tosin tässä ei ollut aamusta kysymys, mutta eräänlainen kirkastuminen kuitenkin. Tietenkin omat aggressioni sain osaltani purettua muutamaan mattoon, joitä läiskin, että meni Sini-tuotteen mattopiiska paskaks. Tosin se oli jo entuudestaan vähän rikki. Pitääpä kipaista lähimpään kauppaan ja mattopiiska sieltä. Tai torilta, koska perustan enemmän Espanjanruo'osta punottuja mattopiiskoja. Jos on vähänkään pelannut Trivialia, niin Espanjanruoko on rottinkia. Löytyypä se muualtakin tuo informaatio. <jännä> Sen verran vielä, että mulla ja kämppiksellä on kummallakin samat traumat, kun ollaan syvällisesti opittu tuntemaan toisiamme.

Hhmmm... Joku aika sitten taistelin jonkun/joidenkin tyyppien kanssa kaikenlaisesta jutusta, josta päiväkirjoissammekin taisimme piikitellä toisiamme oikein rajummasti. Tietenkin kysymys oli sotkujen piilottamisesta vieraan kielen taakse. No... Enpä viitsi päästää pirua merrasta, kun se kerran on sinne saatukkin. Tulisi liian iso sotku taas. Juuri tuolla viittaankin tuohon topiciin ja semmosta.

Ehkä taitaa mennä vielä viikonlopun ylitse, miten muotoilisin sen yhteen perusasiaan liittyvän stoorin. Se oikeestaan liittyy näihin muutamiin tapahtumiin, joita tässä on pyörimässä ja silleen. Ähh... Ilmaisu taisi olla ihan takapuolesta, eikä menny ihan kielellisesti nappiin. Näin K5-tasoisella viestinnän taidoillani tuo pisti silmään, mutta joskus rapatessa roiskuu ja räkiessä vielä enemmän. Ainakin siitepölyaikaan. Voi luoja tän vetisen nenätihkun määrää. Eihän tätä kestä Erkkikään, ellei ole kotiapteekissa antihistamiinia.

Mut mä meen.... Koiraa rapsuttamaan. Hyvää vointia.

On muuten mageeta, ku löytää IRCistä uusia dimensioita ja blogiinkin saa uutta ilmettä, ku omaa VIPin. <jännä>

Vielä haeskelen sitä sopivaa sanasävyä, jolla voisin kirjoittaa eilisestä silleen, ettei se loukkaisi ketään.

Kuitenkaan nyt sitä en ehdi kirjoittamaan, koska mulla on kiire ryhmänpitoon...

Voi, noi tuolla radiossa on hulluja halutessaan takaisin peruskouluun karkkitehdasretkien takia. Eipä me tehty koulussa semmosia retkiä aikanansa. Leirikoulussa kyllä käytiin ja laivalla. Mä en peruskouluun menis takaisin, vaikka maksettais miljoona. Tosi paljon sais maksaa, että menisin peruskouluun takaisin. Toisaalta on kyllä olemassa muutamia semmosia, jotka vielä peruskoulun penkkiä kaipaavat henkisellä tasolla. Hyvällä tavalla voi olla lapsenmielisyys ja ketunhäntä kainalossa, mutta vihaan sitä, että lapsenmielisyyttä käytetään negatiivissävytteisesti. Mm. koulukiusaajat ja muutkin kiusaajat käyttävät lapsenmielisyyttä yhtä väärin, ku Taru Sormusten herrassa sormusten valtaa.

Jos joku väittää, että mulla ei ole huumorintajua, on täysin väärässä siinä suhteessa. Kuitenkin rajansa kaikella ja toisten kustannuksella tehtyä huumoria en perusta.

Mutta tämmöstä. Hyvää vointia.

... tulossa asiaa, kunhan ehdin pohtimaan, miten sen kirjoittaisi nettietikettiä noudattaen. Voin toki laskea kymmeneenkin, mutta jossain määrin se ei aina meinaa auttaa. Oon meinaan saanut lätkiä pari mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa tyyppiä mustalle listalle, koska jaksoivat - isot ihmiset - harrastaa toisten kiusaamista. Onpa lapsellista. :D Nauran paskaiset semmosille hengenvelttouksille. Sorry, jos kirosin... Pitäisköhän tästä mennä Hiiden opistolle verestämään omaa venäjänkielen perustaitoani ja opiskella sekä jatko- että keskustelukurssi, jotta voisin kirjoittaa venäjäksi kaikki jutut ja kavereille kuitenkin suomentaa, sillä eivät he välttämättä jaksa lukea venäjää mun blogistani. :D Toisaalta, tulis aika pirun tyyriiksi mennä Apple Centeriin hakemaan lisänäppiksiksi kyrillisiä näppiksiä ja väsätä asetuksia uuteen uskoon ja rämplätä niiden kanssa.

Jee. Edellisen kerran viuhutin mustaa listaa kolmisen-nelisen viikkoa sitten ja sain ilmoittaa ylläpidolle häiritsevistä tyypeistä, jotka perkeleet tunki läpi seulan tiukkuudesta huolimatta. Heh, on se kamalaa, ku tuleva sairaanhoitaja kiroo suutuspäissään... Mut ei tarvii pelätä, että mä töissäni kiroisin. No, eipä tosta sen enempiä.

Sitäpaitsi kateus vie kalatkin vedestä. Jotkut ovat älyllisesti rajoittuneita, mutta toisilla älyllinen laajakatseisuus on sitäkin runsaampaa. :) Sitten myöskään en tajua, että samoilla tyypeillä on mielenkiintoinen tarkoitusperä siinä, että halutaan tahallaan ymmärtää väärin. Mikä helvetti siinäkin oikeesti on, vaikka kuinka selittäis asioiden todenperäisyyttä? Olis kiva saada vastaus.

No, positiivista tässä päivässä oli se, että sain kiitettävän palautteen nyt tästä muutaman päivän neuvolajaksosta. Olisin voinut olla neuvolajaksolla pidempääkin. Siellä oli kivaa. Huomenna se neuvolajakso valitettavasti loppuu.

Että semmottisia. :) On hauska jutella kavereiden kanssa jatkossakin. Hyvää vointia vaan kaikille tasapuolisesti. Ehkä tää osuus kuitenkin jonkun verran rikkoo nettietikettiä, mutta sitä sattuu....

On muuten aika magee fiilis ja huomista ajatellen meni eräät näytelmäharjoituksetkin joltakin osin putkeen. Tosin jännittää se ensimmäinen näytös huomenna siellä niin, mitä nyt yleensä jossakin koulussa duunataan erilaisten ihmisten terveyden edistämiseksi. :) No joo. Aika pöljä ilmaisu multa, mutta toivottavasti tuosta saa selvän. En jaksa alkaa korjailemaankaan.

Hyvä kostea ilma oli nyt ulkona ja oli helppo hengittää. Katupölyt vähän laskeutui alas ja semmosta pientä. Tihkuakin oli ja pilvet saattoi roikkua jonkun verran, mutta ei kamalasti.

No, se kadonnut koulukirja löytyi ja tuossa kattelin joitain juttuja viikon 22 tenttiä varten. Aionpa napata femman siitä. Huonompaa numeroa en huoli. :D Ei vainenkaa... No, kyllä se nelonen, ehkä kolmonenkin sallitaan.... :) Se kadonnu koulukirja oli menny mun huushollissani uppisukkeluksiin tonne kaapin pohjalle kangaskassiin, eikä paha puhuna miul mittään. Naureskelj vuan partaansa ja irvistelj. :) Kaverille manasin, että on se oikeesti kumma, ku ei oo tietoo, minne sen tenttikirjankin on sohaissut puolihuolimattomasti. Semmosta sattuu. On se kumma oikeesti noiden kamppeitten kanssa... Sitten, jos sattuu laiskuus iskemään, eikä jaksa joka viikko viikkosiivoa duunata huushollissa, ni kaikki tavarat alkaa katoilemaan ja semmosta muuta pientä. Ihmettelenkin joskus, ku kaikki vaan katoaa käden ulottuvista jonnekin, kuin pieru Saharan autiomaahan. Varmaan joku ottaa ja syö ne parempaan talteen. Sitä tyypillistä Murphyn lakia aina juuri silloin, kun jotain tavaraa tarvitsee, niinkuin nyt tuo tenttikirja. Herran jumala ja huokaus kaupan kukkuraksi. :) Voi voi.

Tää päivä meni ihan mukavasti ja silleen. Mielenkiintoista on työharjoittelussa ja mä tykkään. :) Kouluakin jo odottelen taas, että pääsee ammentamaan aivonsa täyteen kaikkee mielenkiintoista juttuu.

Että näin. Tää menee mahan viereen makaamaan ja päästämään lampaat laiduntamaan... Montakohan niitä mahtaa päästä loikkaamaan aitauksesta ulos, kun saan jo unenpäästä kiinni... Siinäpä pohtimista. No joo. Lenkillä, kun on ja lammasfarmi sattuu kohdalle, ni pellolla kirmaavat lampaat sanoo sulle "Mää. Mää vaan." ja pässit kääntelee päätänsä ajatellen, että "Tuolla hää männööt." Hehheh. Tyhmä juttu. Silti naurattaa. :D

Mutta, mutta.... Hyvää vointia kaikille tasapuolisesti. :) Että huomenna päivä on uus....

Tän vuoden osalta alkaa toi pääsiäinen sillälailla pikkuhiljaa olemaan ohitse ja huomenna alkaa taas arki, kunnes vappu koettaa taas tuossa parin viikon päästä suunnilleen. Itselläni oli varsin miellyttävä pääsiäinen. Maalla olin viettelemässä ja mämmiä syömässä, jonkin verran ulkonakin ja semmosta. Serkkupojan vihkiminenkin tuli todistettua pitkänä perjantaina ja hyvät gemut oli siellä. :) Jalat oli setsuuria kaikkien tangojen, valssien, humppien ja letkajenkkojen yms jälkeen. Sitten pidin lauantaina pienen Harry Potter-maratonin ja katsoin läppärilläni DVD:ltä kaikki tähän astiset leffa-Potterit, joita omistan, eli siis Viisasten kivestä Liekehtivään pikariin. :) Mummollakin tuli semmonen pieni pikavisiitti puikahdettua. Tulin vielä lukeneeksi tuossa erilaisia ihmisten traditionaalisia tyylejä ja tapoja viettää erinäisiä juhlapyhiä. Mainitsihan esimerkiksi Krisse Salminen lapsuudestaan ihka oikeiden tipujen hankkimisen pääsiäisen ajaksi. Tipuista oli sitten muistoksi jääneet kakkarat pitkin lattiaa ja sen sellaista pientä. Juorulehdissä tuommosia oli. :) Ihan totta.

Mielettömän hyvä ilma oli pääsiäisenä ja aurinko hymyili Hangon keksimäisesti taivaalta kaikille veli- ja siskokultasille täydeltä teholta suunnilleen. (Taisi olla jossain Tuntemattoman sotilaan ihan siellä loppupäässä joku tommonen. Lainasin vähän sitä kohtaa. :) ) Että kyllä se kesä pikkuhiljaa alkaa kolkuttelemaan, joskin tässä välissä on ensin kevät. Lumet on sulanu aika railakkaasti. Torstaina viime viikolla otin jo lenkkitossut käyttöön, joita Eccojen lisäksi käytän aika aktiivisesti. Eccot kyllä täytyisi käydä uudet jostakin, ku vanhat meni puhki tuossa syksyllä. Tuli käveltyä ihan mielettömästi niillä. No joo. Sen verran mukava keli, ni ei jaksa loppuvuotta homehduttaa jalkojaan talvitollukoissa. Herran jesta. Johan niissäkin varpaat kärsisi. Siis varpaissa kasvaisi kärsä. :D

Joo. Kevään tulon olen huomannut viimeaikoina sillä, että olen aivastellut tavanomaista runsaammin ja se johtuu lienet alkavasta siitepölykaudesta. Toivottavasti kaikki muutkin allergiset ovat huomanneet tämän seikan ja muistaneet varustaa kotiapteekkinsa antihistamiinilla allergiaoireita varten ja ampiaisen ja käärmeenpistoa varten kyypakkauksella.

Tosin yksi asia potuttaa... En muista, tulinko lainanneeksi erään kirjani jonnekin, joka olisi tuolla toukokuussa aika tärkeä koulunkäynnin kannalta... Olin hukannut sen jonnekin, kuin pieru Saharan autiomaahan. :D Joskus sattuu semmosta.

Että tämmösiä. Mun pitää mennä laittamaan pää tyynyyn ja ruveta laskemaan karkuhun päässeitä lampahia, sillä huomenna päivä on uus ja arki alkaa.... Siis on aikainen herätys meikäläisellä.

Hyvää vointia ja jaksamista kaikille tasapuolisesti. :)

Siis vähän kierrellen ja kaarrellen asiaan... Mä taas löydän itseni blogaamasta täällä. :) Paitsi säästä en viitsi silleen sanoa, koska tulihan se tän päivän kirkas sää jo kertaallensa esille ja silleen. Wauw, siis oikeesti! 8) Nyt mä sain sen aamusella kadonneen juurenpään kiinni, josta mun olikin tarkoitus kirjoittaa.

Oikeestaan se perusasia liittyy nyt viimeeksi olleeseen yhteishakuun ja ihmiset keskustelivat, mitä tekisivät lukion/amiskan jälkeen tai ihan peruskoulun jälkeenkin. Ammatteja oli laidasta laitaan ja kyselyjä, miksi aikoo isona. Yksi halusi putkimieheksi, toinen juristiksi, kolmas insinööriksi, neljäs paperiprosessimieheksi ja viides vaikkapa hätäkeskuspävystäjäksi. No joo. Eräässä keskustelussa puhutaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan opinnoista ja niiden sisällöstä. Lisäksi vaihdellaan yleisellä tasolla omia kokemuksia, mitä tykkäsi jostakin kentästä ja silleen. Samaan keskusteluun intoutuu tulemaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita terveydenhoitoalasta. Jonkun verran puhutaan oppikirjoistakin ja tulevia pääsykokeitakin osataan jännittää ihan hirveesti, vaikka ihan vielä kutsuja postilaatikkoon ei ole kilahtanutkaan, mutta toisaalta jännitetään sitäkin, että saako kutsun edes pääsykokeisiin. Tiedän itse nuo jännittävät fiilikset, kun niitä pääsykoekutsuja odoteltiin. No, viime vuonna ainakin se pääsykoekutsu räpsähti postilaatikkoon siinä viikko-pari ennen alkavia kesälomia. Löysinpä itsekin tuossa laatikoita ja arkistoja siivotessani viimevuotisen pääsykoekutsukirjeen, jossa toivotettiin tervetulleeksi osallistumaan kesäkuun alussa olevaan pääsykokeeseen instituuttiin, jonne ensimmäiseksi halusin. Tietenkin meni sitten aikaa keskustellessa "hermione_kissa"n kanssa mahdollisesta pääsykokeen sisällöstä. Sitä jaksettiin jaaritella, jaaritella, jaaritella ja vielä kerran jaaritella mm. kahvilassa, retkellä, Skypessä ja puhelimessa ja joka paikassa, että lähipiirillä meni hermot meidän keskusteluja kuunnellessa pääsykoepäivän aattoiltaan saakka. Herran isä. Pääsykoepäivänä tietenkin jännitti... Huhhuh... :) Onneksi siellä oli psyykkaavat tutorit ja rento meininki "Tsemppiä. Kyllä se hyvin menee. Ei se haastattelu niin pelottava oo, ku te luulette.... Ootte vaan oma ittenne."

Itse muistan ottaneeni oikein kunnolla varaslähtöjä ja opiskelin hulluna anatomiaa, lääkelaskentaa ja etiikkaa. Sitten kuuntelin joidenkin tuttavien juttuja ja kokemuksia valitsemastani alasta opiskelun yhteydestä tai töittensä yhteydestä.

Kaikkein karmein ja tuskallisin aika oli venata viisi viikkoa pääsykokeista sitä paksua tai ohutta kirjettä haluamastaan opiskelupaikasta. Pääsykoepäivänä kokeen tekemisen jälkeen taas alkoi se sama analysointi, että mitä olisi pitänyt vielä haastattelussa sanoa ja mitä olis pitäny tehä ihan toisella tavalla pääsykokeessa. Oli se jännää. Varmasti kesäkuun alussa tulen blogiin pistämään ajatuksiani viime vuotisista pääsykokeista omalla kohdallani. No joo. Viideksi viikoksi piti keksiä jotain hauskaa ja mielekästä näprättävää, vaikkapa Cernit-massaa näpeissä pyörittämällä luomalla erinäisiä uunissa paistettavia taideteoksia, esimerkiksi koruja tai nappeja vaatteisiin. Voi luoja, sitä heinäkuun puoliväliä odotettiin tietenkin, kuin kuuta nousevaa..... Sitten se päivä tuli, jolloin postilaatikosta kuuluva paksun kirjeen aiheuttama kolina kuului varmasti toiselle puolelle pitäjää.... Tietenkin postilaatikolle jäätiin notkumaan ja availtiin sormet hiessä sitä kirjettä ja silmät ummessa... :D Siellä sitten oli kouluun hyväksymispaperit. Oli se niin taivaallista, että leijuttaa vieläkin. 8) No, kännykkälaskukin taisi olla heinäkuun lopulla viimevuonna sen mukainen, ku kaikille piti soittaa kouluun pääsystä.... Myös bileet olivat sen mukaiset, että jotain oli tapahtunut. Kaksi biisiä, joita kuuntelin täysillä radiosta ja omasta CD-soittimestani liittyivät omalla tavalla hoitoalaan. Rauli Badding Somerjoen Mä jäin kii ja Tuula Amberlan Lulu. Itse karaokessa laulan usein Tuula Amberlan Lulua. :)...

Juups.... Mä huomaan löytäväni itsestäni jotain storistisia puolia, ku joskus tekee mieli fiilistellä joitakin elämänsä ihania kohokohtia, niinkuin tuo itselle sopivan, mielekkään ja kaikella tapaa mielenkiintoisen alan löytäminen.

Nyt taidan mennä savolaisittain maha vierreen ja makkoomaan, sillä huomenna päivä on uus Veikko Lavin tapaan. :)

Hyvää vointia. Niin, ja sitä pääsiäistä. Syökää paljon mämmiä.

Huom! Torstain puolta eletään ja tuon kirjoitin siis tavallaan eilisellä.... Sen takia siellä se "tämä päivä" vilahtelee.... :)

Nyt näyttää siltä ihan, että olis kevät tulossa oikeen täydellä päällä. Aurinko paistaa ja silleen. Kohta lähtee ne loputkin lumenräämeet tuolta pitkin ja vedet lorottelemasta, että kaupungin puistoyksikkö pääsee lakaisemaan hiekoitushiekkaa pois kulkuväyliltä. Myöhemmin kevättä tekemään jotain kukkaistutuksia ja entraamaan muutenkin vähän noita paikkoja, joissa ihmiset kuljeksivat vaikkapa työmatkojaan taikka ihan muuten vaan. Myös roskat pois ja semmosta viihtyvyyttä parantavaa juttua.

Koululla olen palloilemassa ja lueskelemassa tällä hetkellä lehtiä sun muita juttuja, ku en viitsinyt lähteä kämpälle pariksi tunniksi vain oleilemaan ja semmosta. Aamulla saatiin joku osa annetusta tehtävästä sillälailla väsättyä, mutta osaa juttua pitää kysysä opettajalta neuvoa. Se on välillä semmosta. Kuitenkin ihan kivaa tekemistä. Aina jaksaa riittää mielenkiinto, kun on jotain uutta tekemistä. Nyt kuitenkin istuksin blogaamassa instituutin kirjastossa.

Että tälleen. Nauttikaamme kevätsäistä ja kohti kesää onneksi ollaan menossa. Ei ihan pimeässä elellä.

Hyvää vointia! :)

Hmmh... Nyt yön tunteina tuli väsättyä koneella kaikkee järkevän ja vähemmän järkevän väliltä ja silleen. Koulujuttuja väänsin tuossa jonkun verran ja sitten istuksin galleriassa kommaamassa juttuja. Nyt istuksin ja skriivailen mun blogia.... Jotain ajatuksia piti eilisestä päivästä ja tästä yöstä tunkea tänne, mutta ihan äkkiseltään en saa perusasiasta oikeen juurta kiinni.... Kaippa se kohta tulee. :) No.... Joku se kuitenkin oli ja se varmasti putkahtaa mieleen jossain välissä. Viimeistään aamusella.... Olikohan ne viimeöiset unet se peruasia, jossa harrastin jotain miekkailua, niinkun Akira Kurosawan leffoissa konsanaan... :D Hehheh. Ei se vakavasti ottaen sillälailla mikään hauska uni ollu, mutta oli semmmonen kokemuksellinen ja jännä uni. No, en nyt viitsi siitä suuremmalti ääntä pitää. Se on menneen talven lumia.

Ainakin tuossa reilun 13 tunnin päästä istun työnohjauksessa ja kenttäreflektiossa instituutilla... Niin ja aamulla kai hykerrän työryhmäni kanssa kasaan yhden muun jutun, joka oli toimeksiannettu työryhmälleni.

Perusluonteeseeni voisin kertoa vielä, että olen tunnollinen koulujuttujen suhteen ja varmasti tulevaisuudessa töitä tehdessäni osaan kantaa vastuun annetusta tehtävästä ja hoitaa sen niin hyvin, kuin suinkin osaan. Tai ainakin pyrin siihen. Toisaalta erinäisiä asioita ei saisi ottaa aivan liian vakavasti... :/ No jaa... Riippuu kyl vähän jutusta. :)

Pääsiäisviikko on menossa ja silleen niinkun vuodenaikaan nähden ollu aika vilposta... Viime vuonna tähän aikaan on ollu jotakuinkin reilusti yli 10 astetta lämmintä... Joskus vuonna 2000 keväällä oli kai semmonen ilma pääsiäisenä, että menin hulluna tosiaan uimaan sinne riitteiden sekaan paikallisessa uimarannassa. Se tais olla se vedonlyöntijuttu, josta joskus aikaisemmin blogissani mainitsin.

Mutta, mutta.... Eipä kai mulla sitten sen ihmeellisempää. Semmosia.

Hyvää vointia ja jaksamisia kaikille kanssaihmisille. :) Kyllä se kesä sieltä tulee, ku oikeen jaksaa odotella.