Ikävä
Sana jolla on niin monta osaa, niin monta eri puolta, ja jota on olemassa niin montaa erillaista.
Ikävä entiseen rakkauteen, mitä se sitten on?
Se on sitä, että kun on teini, ja tulee hylätyksi, se on itkua ja vollotusta ja tunnetta "kukaan ei voi rakastaa mua niinkuin se" tai "mä en enää koskaan rakasta ketään niinku sitä"
Yli dramatisoitua ja vallatonta vollottamista siis.
Mitäs se sitten on tässä iässä, kun on fyysisesti aikuinen?
Sekin tietenkin riippuu, kauanko sitä oltiin yhdessä oltukaan, asuttiinkos jo yhdessä, jos kyllä, kauanko, mentiinkö kihloihin, kuinka hyvin oli tehty yhteisiä suunnitelmia ja läpä lää...
Kun menen omaan ikävääni, 3vuotta suhteessa vietettyäni.. Ja suurimman osan ajasta saman katon alla olleena... Ikävä...
On asioita, joita on tottunut että toinen tekee ja kun ne tekee itse, saattaa tuntea pienen piston.
Ne pienet kosketukset ja eleet, mitä arjessa oli. Se, kun oli kotona joku, jonka luo tulla.
Ne kai ne on, mihin on vaikein tottua, ehkä, en tiedä...
Kun katsoo ympärille, mitä ne muut ikävöivät, se taitaa olla se toisen ihmisen läsnäolo, pienine asioineen, se ihminen, johon on tottunut turvaamaan, kun tuntuu pahalta, joku joka ottaa kainaloon ja sanoo, ettei maailma ole niin paha paikka.
Ja paljon kai on myös kiinni, kuinka suhteessa on elänyt. Onko elänyt suhteelle, vai onko ollut kuitenkin sinäkin aikana aktiivinen sosiaalisten suhteidesa kanssa. Koska jos on elänyt vain suhteelle ja antanut kaverisuhteiden näivettyä, voi ero olla sitä pahempi, kun pitäisi ottaa ja selvitä kaikesta yksin. Ja kaipa se on tietyn iän jälkeen, niin vaikea lähestyä vanhoja ystäviä, kun on ollut erossa kauan. Tietenkin, rohkea rokan syö, ja voi olla, että kun ottaa yhteyttä, mikään ei ole muuttunut. Mutta sekin on kovin yksilöllistä...
Suhteen jälkeen kun kai tärkeintä on tuntea itsensä halutuksi, enkä nyt sitten viittaa seksiin, vaan siihen, että tuntee olevansa kuitenkin merkityksellinen johonkin suuntaan...
Joskus toki käy niin, että jonkunlaisen eron jälkeen, ikävä voittaa, palataan yhteen, mutta mitä välissä on tapahtunut? Jokainen ihminen johon törmäämme ja jonka kanssa vietämme aikaa, vaikuttaa kuitenkin.. Uusi kaveri, voi tehdä sinusta tuntemattoman vanhalle, tai sitten uudella tapaa jännittävän.. Ja onko kerennyt olla välissä laastari suhde? Tietääkö hän siitä? Jos tietää,, onko se uuden yrityksen kompastuskivi? Ja sitten, vaikka kuinka olisi ollut rakkautta, olisiko se uusi yritys ainaista pelossa oloa, että milloin taas? Tai ihannehan olisi, että ero kasvattaisi vain lujemmin ja varmemmin yhteen, plääh..
Mutta, monestihan se on nähty; eron jälkeen yhteen, kuukausi kaksi onnea, toinen samanverran kriisiä ja sitten onkin vuorossa katkera ero (jos vaikka ensimmäinen ei sitä ollutkaan) Toki on nähty myös poikkeuksia, joissa tuo sitten tosissaan hitsaa lujemmin yhteen...
Hitto, tämä on vaikea aihe, taidan nukkua hieman ja katsoa irtoaako tähän jatkoa.
Kuitenkin, hmm... Itsellä on ottanut ihan hyvin alulle tämä, joten hankala olla objektiivinen, mutta kuitenkin vähän riepoo...
Joo, ei auta
Over and out ->