IRC-Galleria

Totta se on muukalaiset! Studio Gousa Guosa on taas back in business ja nauhoitukset startanneet.. Pojat on hikoillu, asennellu mikkejä roikkumaa kattoo ja saanu rumpuraidatkin nauhoteltua. Allekirjoittanut suuntaa Guosalle perjantaina nauhottelemaan omat epämääräiset kitara rämpytykset nauhalle.

Näin siis, yli vuoden odotuksen jälkeen fiilikset ovat aivan uudet, tarkoituksena takoa kaksi kappaletta purkkiin ja sitten tuo Guosa suuntaakin armeijan harmaisiin (haha, hajoo aamuihis)

Jep ja juu, totta myöskin ne huhut että musatyyli olisi vaihtunut, enää ei meikkiä nähdä kuin vastaan kävelevien ihmisten silmissä, nyt on nyyhkyrokit veisattu, nyt taotaan sitä bassorumpua niin muan perkuleesti!

Kitarat pauhaa matalaa murinaa, basso takoo omia serenaadejaan, koskettimet tuo hieman pehmeyttä ja melodiaa kehiin ja villen murina istuu takaraivoon kuin Norjalainen Olympiakeisari uuden karhean Ladan takapenkille (-79)

Koitetaan jos saataisiin hieman jotain videota tai kuvamäteriääliä lisättyä viikonlopun jälkeen.

Enivei enidei, tarkoituksena olisi saada purkkiin seuraavat kappaleet:

Nopeampaa mossausmättöä edustaa kappale nimeltä "Funeral Before Birth" johon allekirjoittanut on kiteyttänyt fiiliksiä bändin "elämän" varrelta. Biisin lopullista tulosta odotan itsekkin innoissani, onhan kyseiseen kappaleeseen sisällytetty osia vanhasta biisistä ja kaikki uudet riffit mitkä ei ole mihinkään muuhun sopinut :D

Herkempää musaakkia edustaa kappale "My Angel, My Sin" joka toimii herkkänä rakkausduettona, eli aivan, naisvokalistikin tässä kappaleessa tullaan kuulemaan. Kappale on myös allekirjoittaneen tärkein tuotos henkilökohtasella saralla ever.

Thät's it. Nupit kaakkoo ja kaakot nuppiin or what evö.

-Mikkis

Oletko koskaan törmännyt käsitteeseen "tietoinen tiedottomuus"? En tiedä onko mokomaa olemassa muualla kuin omassa luovassa päässäni. Huomaat vaipuneesi tilaan jossa olet ollut jo jonkin aikaa, olet mahdollisesti katsonut jotain pistettä seinässä tai ulkona, katsonut vain ja ajattellut jotakin, mutta mitä? Tiedät että olet ollut samassa asennossa värähtämättä ja pääkoppasi on ajatellut taukoamatta mutta et tiedä mitä olet ajatellut.

Ollessasi tässä "tilassa" tuntuu kuin ajattelisit jotain tiettyä, vaikka asiat vyörivätkin päässä vain viuhahduksina, yksi ajatus sieltä ja toinen täältä. Matkaat ajassa menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, kaikki vyörii päässäsi yhtenä vilahduksena. Havahdut kun joku huutaa nimeäsi tai puhelin soi. Mietit että mitä olit ajatellut tuona aikana, tätä on "tietoinen tiedottomuus".

Mutta miksi? Miksi vajoat kadoksiin hetkeksi, vavahdut ja mietit että mitä olit miettinyt? Tuon jälkeen olo on rento, kuitenkin hieman tyhjempi. On kuin asia söisi sinua sisältäpäin. Johtuuko se asioista jota sinulle on tapahtunut joskus? Johtuuko se väsymyksestä? Oletko vain yksinkertasesti hullu? Paljon kysymyksiä tyhmälle päälle joka ei saa edes selvitettyä mitä olit äsken miettinyt.

Tätä on jatkunut jo lapsesta asti. Ollessani yläaste ikäinen tämä oli vielä yleisempää. Sitten oli taukoa ja nykyään havahdun taas entistä useammin "tietoisesta tiedottomuudesta". Asiaan ei vaikuta olenko surullinen, olenko onnellinen, sama toistuu silti.

Loppujen lopuksi vaikka asia syö sinua sisältä, huomaat olevasi surullinen ja onnellinen samaan aikaan. On kuin sydän olisi jakautunut kahtia.

Kaikki on mustaa ja valkoista...