IRC-Galleria

Tulihan sitten uusi kouvolan sedulakin katsastettua. Tarvii kyl antaa pisteet terassin viihtyvyydestä ikävän pieni vain tuntuu olevan tai siltä se ainakin tuntu kun porukka rynni sinne alakerran huonon ilmanvaidon takia. Muuten paikka on muuttunut edukseen. Paitsi ne tanssitytöt voisi jättää kotiin... tai opettaa edes tanssimaan kunnolla...

Meitsillä alko loma ja sen mukana sitten tuli sateet... Tää nähtävästi on aina mun loma sää sillä viime vuonnakin mun loman aikaan sato.

Tällä kertaa kuitenkin ajattelin pysyä ihan kotosalla nauttimassa lomastani täällä kun on niin paljon tehtävää et tuskimpa loma taitaa kaikkeen edes riittää.

Kuitenkin päätin että teen jos teen en aseta tällä kertaa mitään pakkoa itselleni.

Nyt sitä ollaan sitten muutettu... Meikäläinenkin on vaihtanut vähän eri vaihteen päälle elämässään... katsotaan nyt menikö päätös syteen tai saveen...

Minä kaaduin, minä nousin uudestaan.
En anna tällä kertaa periksi näytän kuka todella olen.
Tahdon näyttää mitä tunnen ja mitä ajattelen.
Minusta ei saa enää ovimattoa olen itsenäinen ja määrätietoinen nainen.
Kaatumisesta oppinut.

Töitä... Kouluu... Töitä... Kouluu... Ja sitä rataa... Kapulakieli on hauskaa luettavaa varsinkin silloin kun silmät on ristis (tosin väsymyksen takii). En tiedä johtuuko tämäkin väsymyksestä, mutta mä haluun VISKII siis hyvää VISKII... nam... nam... sanoi tiikeli ja pölli p...e pullon multa.
Nooh ei auta kuin sit vaan valvoo ja lukee...

Tuos syntymäpäivän kunniaksi oli toisetkin synttärit järjestetty. Pää on vieläkin ihan pyörällä tuli niin paljon kaikkee uutta juttuu et sitä ei osaa edes käsittää.

No nyt tiedän ainakin, että on mulla sukulaisiikin ja osa niistä on jopa lähellä. Nyt vain tarvis saada aikaiseksi ottaa yhteyttä niin sit näkis mitä tapahtus. Sanotaan että isukin tapaaminen yhden kerran 16 vuoteen on aika hämmentävä kokemus jos tästä lähin sen näkis vähän usemmiin kun on aikuinen.

Joo ja hei sain kolme uutta sisarusta yksi on 31 ja kaksi muuta on mua nuorempii mut täysikäsii, joten meikäläisen perhekuviot senkun vaan mutkistuu (ihan kun ne jo nyt ei olis muille epäselvii).

Voisin sanoo et tää vuos on lähtenyt hyvin vauhdikkaasti liikkeelle ottaen huomioon mitä kaikkee muutakin mulle on sattunut.

Tuli sitten laulettuu eilen niin et ääni on pois... nooh... hätähän ei ole tämän näköinen pistetään joku muu laulamaan tänään...

Tänään viel eksyn kotiin varmasit tai siis on se varmaan jo huomisen puolta...

Ajatuksen pyörii monii eri ratoi ja sit ne aasin silloilla yhdistyy...
Miten saisinkin elämämme kulkemaan yhtä tahtia ilman liiallisia riitoja ja väärinkäsityksiä...
Antaisin mitä vaan jotta meidän olisi hyvä olla...
Jos joutuisin luopumaan jostain toivottavasti se et olisi sinä.
Sillä sinulla on suuri vaikutus minuun ja elämääni.
Tule, ota minua kädestä kiinni ja vie minut mukanasi.
Ota syliisi ja sano minulle ei ole enää mitään hätää.
Nyt olen turvassa, nyt voin levätä.

Vähän on simmut ristissä tulee muutaman vuoden takaiset seikkailut oikeen mieleen tosin tää oli vaan päivän setti... Mää oon tuullu vanhaksi kun ei enää meinaa jaksaa... Vähänkö oon... dilbi dappi... Ja sarjassamme vähän huulien värisyttelyö sormilla...

Ei millään meinais pysyy paikallaan tuntuu et pitää stepata kokoajan jonnekkin... Jännä juttu... No joo mää oon vaan mää... Tai no erästä ihmistä lainatakseni mun pitäis jättää se vaan sana pois... :o)