IRC-Galleria

Syyttömänä syntymään sattui hän
Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään
Jossa jo esi-isät
Juovuksissa tottakai
Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai

Perinteisen miehen kohtalon
Halus välttää poika tuo
En koskaan osta kirvestä
Enkä koskaan viinaa juo
Muuten juon talon

Lumihanki kutsuu perhettä talvisin
Vaan en tahdo tehdä koskaan lailla isin
Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa
Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa
Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin
Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin
Kohti laukkaa, viina kauppaa

Sen miehen epätoivoon ajaa
Kun halla viljaa korjaa
Keskeltä kylmän mullan hiljaa
Kylmä silmä tuijottaa
Kun kirves kohoaa

Keskeltä kumpujen
Mullasta maan
Isät ylpeinä katsovat poikiaan
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe

Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa
Joka tuhansiin järviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää
Ei mittaa järki eikä Kärki määrää
Jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit
Ja kiinni pysyvät taivahan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat

Ennen kuin minusta tuli äiti, tein ja söin lämpimiä aterioita. Minulla oli tahriintumattomat vaatteet. Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja. Ennen kuin minusta tuli äiti, nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä, kuinka myöhään menin nukkumaan. Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä. Ennen kuin minusta tuli äiti, siivosin kotini joka päivä. En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.

Ennen kuin minusta tuli äiti, en tullut ajatelleeksi olivatko huonekasvini myrkyllisiä vai eivät. En miettinyt koskaan rokotuksia. Ennen kuin minusta tuli äiti, minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu, kakattu, syljetty, pureskeltu, pissitty, eikä nipistelty pienillä sormilla.

Ennen kuin minusta tuli äiti, minulla oli täydellinen mielenhallinta,- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.

Nukuin koko yön.

En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit voisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.

En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt. En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä. En ollut koskaan istunut yöllä katsellen nukkuvaa lasta, ennen kuin minusta tuli äiti.

En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi, etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä. En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua. En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi vaikuttaa elämääni niin paljon. En koskaan tiennyt, että voisin jotakuta rakastaa niin paljon. En koskaan tiennyt, että rakastaisin olla äiti.

Ennen kuin minusta tuli äiti , en tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella.

En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa. En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä. En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi. Ennen kuin minusta tuli äiti, en ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa. En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä, iloa, rakkautta, sydänsärkyä, ihmetystä tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.

En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...Ennen kuin minusta tuli äiti.

Joo kaikille tiedoksi Elinalta on puhkastu kalvot ja siitä se sit lähtee.
Tänään tulee pikku jäbä maailmaan. Jee jeee. Huomenna heti katsomaan pikkusta.

Noniin elikkä Elinalt meni luultavasti eilen lapsivesi noin 23.00 aikaa.
Ei supisteluit ei mitään.
Lähti kumminki tänään mutsin kanssa kättärille.
Äsken puhuin puhelimes. Ei siellä mitään uutta oo tapahtunu.
Kätilöt nyt tutkii sidettä että onko se lapsivettä vai ei.
Tää on ihan uskomatonta.
Viikon menny yli, ja tuntuu mustaki ettei mitään tapahdu.
Mä sanon että vittu, jos ne tulee sieltä tänään takasin.
Nimittäis se oli sit 3 vai jopa 4 kerta ku ne siellä käy vierailemas.

Katsellaan mitä tapahtuu... :D

Noni siis se oli siinä. Sinne jäi Elina tarkkailuun. Eip ainakaan toistasek tapahdu mitään uutta. Kätilö oli sanonut että ei mitään lapsi.v. oo menny. Oih voih. :/

Mä en tajuu mikä mun lasta vaivaa.
Siis ainaki 2 kertaa päivässä tyttö kipee keittiöntuolien kaut pöydälle istumaan tai seisomaan ja syömään kissan ruokaa (raksuja).
Ja saa hirveet hepulit jos otan silt ne pois. Mikäs siinä jos tykkää. Vois laittaa kulhoon ja lirauttaa vähä maitoo päälle ni avot täydellinen muro-ateria.

Mut empä tiiä onko toi nyt ihan terveellistä? Äh, ihan mitä vaan että Ida on tyytyväinen. <3 :P

Noniin. Ida sit päätti vähä aikaistaa sen aamua. Nimittäin heräs klo. 4 aikoihin.
Mitä sitä pitkään nukkumaan ku saa olla jo iso tyttö.
Oli kiva herätä Ida leikkii potalla mun makkarin ees.
Vähän säikähdin ku unen pöppörös katoin et miten se on pinnasängyst päässy ite pois.
No otit sit tän apinan viekkuun ja herättiin uudelleen 7 aikoihin... jee jeee.... Ihanaaaa... :DD

Noniiin tänään on Idan ensimmäinen yö "isojen" tyttöjen sängyssä. :P
Saa nähdä miten monta kertaa pitää tota makkarin välii juosta ja laitella tyttöö takasin sänkyyn.
Mutta saampahan ainaki liikuntaa jos en muuta. :)

Ida oli ihan innoissaan ku sen kans otettiin ne pinna-osat poies. Just sellanen ilme naamal, et hehe mutsi heij arvaa kuka ei nuku tänää... :p <3

Katsellaan... :)

Oli taas niin mukavaa ku Petri kävi. Ida on vissiin alkanu tajuta sen kuka on Isi.
Olin syöttämäs Idaa ja lopettiin ruokailu, (Petri oli partsil), sanoin Idalle et menee Isin luo ni tyttö kävelee Isin luo. :) Ihanaa... <3

Tästä tää lähtee. On ne niin rakkaita mulle. Ja niin samanlaisia.

Tänään Ida leikki vähän Dorkan kanssa.
Ida makaili lattial Dorkan vieres ja Isin jalkojen lähel, ja sit sil oli sellanen puukeppi kädes jonka pääs oli sellanen palikka osa.. :) Ensiks se mäiski dorkaa riiviömäinen hymy huulilla ja sit ku Isi kiels lyömästä kissaa, mäiskittii Iskää. Toiki olis ollu niin näkemisen arvonen kaikkille.

Toivottavasti Dorka saa pian uuden kodin. :P

Ida tossa nukku varmaan reilu 2 tunnin päikkärit. No mä odotin ja odotin et se heräis, et saisin pyyhkeen sen huoneen kaapista päästäkseni suihkuun.
No ei tyttö millään heränny päätin mennä hakee hiiren hiljaa sitä pyyhettä.
Kumminki sit jotenki se havahtu johonki pieneen kolahdukseen.
Mä jähmetyin paikoilleen et jos se nukahtais takasin.
Heh, Ida nous istumaan ihan unissaan, laitto tutin takas suuhun ja jäi istualteen nuokkumaan siihe.
Kai tyttö on mummiltaan periny noi unen lahjat ku istualteen on ihan hyvä nukkua.
En mä saanu pidetettyy nauruu, repesin aika äänekkäästi. Ida sai taas vaihteeks niin ihanan herätyksen. :D Voi toista pikkusta.