kylmii väreitä pitkin kehoo ja pääs heittää
pääs keittää, mä lyön studiolla päät seinää
vedä lääkkeitä että jaksat herää ja kestää näit käärmeitä, jumala ei nää meitä
mä nään kirkon joka on ku kuva saatanasta
ensi saarnataa paskaa ja sit pannaa lasta
mä nään paavin ja vatikaanin palamassa
mä nään kansaa joka nousee omaa maataan vastaa
valtavan patsaan makaamas maassa
lapset vakavana joita joku lakkas rakastamasta
ja taivaan, se o harmaa ja sataa
ja sairaat ja vanhat on kasassa sairaalan takan ja niit kaivataa vasta
ku o liia myöhäst
ku o liikaa työtä
aika mielekäst kestävää kehityst
ku ei ihmiste mieletkää kestä tät kehityst
kaiken tän mitä mä nään sä näät jos katot
kaiken oikeen ja väärän sä näät jos tahot
ja ku kerran näät sen et voi päästä pakoon
eikä se mitä mä nään oo valoo
kaiken tän mitä mä nään sä näät jos katot
kaiken oikeen ja väärän sä näät jos tahot
ja ku kerran näät sen et voi päästä pakoon
eikä se mitä mä nään oo valoo
mä nään suomen täynnä hippei jotka kertoo miten pitää elää
ilman että niite pitää ite mitään tehä
mä nään niitä jotka taistelee ja kuulen piipittämist
siit mite voima toimii, tarvitaa ku minkit kärsii
nään kannabis kulkueit ja toitottamit
mut kuka marssis psykiatrisee hoidon takii
nään johtajia jotka povaa käännettä
ja kaikki puhuu vaa et kuulis oman äänensä
mä nään ihmisii toine toistaa itsekkäämpii
jotka itkee, rämpii niitte itsesäälis
manaa kylmyyttä sateessa seisten
en saatana itkis vaik salama iskis ja veis ne
nään nuorii jotka hukkaa niitten elämänhalun
ja katon mite hukkaa niitte elämä valuu
saa ne korkkaamaa pullo ja vetämää savut
ku kaikist pelottavint on se et elämä jatkuu
kaiken tän mitä mä nään sä näät jos katot
kaiken oikeen ja väärän sä näät jos tahot
ja ku kerran näät sen et voi päästä pakoon
eikä se mitä mä nään oo valoo
kaiken tän mitä mä nään sä näät jos katot
kaiken oikeen ja väärän sä näät jos tahot
ja ku kerran näät sen et voi päästä pakoon
eikä se mitä mä nään oo valoo
mä nään miten lapset pääsee koulust kotii vasta ysilt
et ne osaa sitte huolehtia nokiasta hyvin
nään miten kaikki osaa kertotaulun neljä vuotiaina
eikä lapsetkaa saa olla enää huolii vailla
ja se päivä on jo ehkä tänää
ku elämä nähää enää monimutkasena laskutehtävänä
ja meiä vastuulle jää nähä
ku kaikki on nii vitu viisait ettei maalaisjärki mahu enää päähä
jumala ei asu enää täällä
loppu o väistämätön
tää o kaheksannen päivän päätös
mä nään miten kaikki palaamaton palaa alkuu
maa halkee, tuhkaa sataa, magmaa valuu
eikä kukaa meistä selvii siit puhdistuksest
ja ihminen maanpäälllä enää tuskin kulkee
mä nään pelastuksenki mut se on aika etäist
kato ympärilles ihminen on sairas eläin!!