Aaa joo on hauskaa. Diu, olen humalassa. Haluaisin vaihteeksi edes TEHDÄ jotain. Mutta kun en halua tehdä läksyjä, haluan ommella. Ja piirtää. Ja tehdä pukua. Ja olla mesessä. JA HALUAN, ETTÄ LOMA ALKAA Ò_Ó' NY-NYT SYÖN SEN, JOKA KEKSI ETTÄ JOULULOMA EI OLE YHTÄ PITKÄ KUIN KESÄLOMA! MURRR.
Koulussa ei mennyt putkeen. Ope huus siitä, että en ollut kysynyt yksiä tehtäviä, voi- voi voi vattu. : < Ja sitten koneen aukeamiseen meni koulussa puoltuntii, en saanut kirjoitettua mitään kunnolla..
Ja joululahjat - oi ne. PITÄÄ TEHDÄ ONIISAMALLE ( Konskulle ) JOULULAHJA. AAAA. Mä en ikinä kerkeä, olen hidas ja en kerkeä. Ja en jaksa. Mutta tahdon. Olempas minäkin ihana, jaksan ja en jaksa ja tahdon ja en tahdo ~Itsekkin kadotin punaisen langan pään kauan sitten.
Savesta valettu rinta, rintakehä pehmoinen, kätkee hartsisydämen. Hartisen sydämen me murramme, savinen keho sulaen, lattialle mustiksi kyyneleiksi itsensä itkien. Me itkemme, tajuamme. Me vain katsomme sivusta, kuinka taideteos kertoo koko maailman tuskan, mutta emme tee mitään.
Sateeseen lasiseen hautaamme hartsisydämen, toivomme, että paikkaa itse itsensä sen haavan jonka me niin hartaudella siihen iskimme. Hautaamme alle kivien, alle kivien rosoisten, iskemme naulan sen keskelle. Ja vuosien päästä palaamme paikalle - hartsisydän ruostunut naula keskellään, muuttunut kylmäksi möhkäleeksi rannan kivien sekaan, kuollut.