Nyt se sitten loppui. Kaikki muut kokeet menivät hyvin paitsi italia ja englanti. Tämä jälleen todistaa huonoa kielipäätäni ja sitten ihmettelemme miksi ihmeessä luen neljää kieltä (enkku, ruotsi, ranska, italia) ja miksi kummassa harkitsen ensi vuonna japanin aloittamista. Olen vain niin kovin kiinnostunut osaamaan puhua muille ihmisille ympäri maailman, mutta valitettavasti se taitaa jäädä vain haaveeksi.
Huomenna alkaa taas ahkera uurastaminen. Kakkosjakso on aivan yhtä kamala kuin ykkösjaksokin. 35 viikkotuntia on aika paljon ja 10 tuntia matematiikkaa on liikaa. Mutta koska olen todella hyvä koululainen niin selviän siitä vain vähän valittelemalla ja lintsaamalla jälleen paljon treeneistä (mikä on valitettava uhraus). Huomenna alkaa heti kahdeksasta neljään päivällä.
Mutta ei se mitään, minä kestän. Olen aina kestänyt ja sitä paitsi pääsen sunnuntaina Tampereelle ja se on jotain ihan liian ihanaa. Ja saan kiittää siitä Jonnan äitiä <3. Toivottavasti nyt saan äidin hakemaan minut Hämeenlinnasta joskus kakskyt vaille yksitoista, koska en haluaisi mennä iskälle yöksi (muun muassa siksi että joutuisin raahaamaan treenikamat ja koulukirjat Tampereelle mukaan). Mutta Tampere on niin siisti juttu, että voin senkin uhrauksen tehdä, jos se on ainoa vaihtoehto.
PASKA TEINIBÄNDI ISKEE JÄLLEEN!