IRC-Galleria

1. Minkälainen olet kännissä?
- En muista olenko tyttö vai poika, hakkaan sohvaa ja puhun fiksuja. Kaikki rakastaa mua kännissä, ainakin minä rakastan kaikkia.

2. Milloin aloitit kännäämisen?
- No ööh. Mikä on kännääminen?!

3. Oletko kännipäissäsi lähtenyt jonkun henkilön matkaan jonka naama ei aamulla miellyttänytkään?
- No en.

4. Kuvaile juomistasi neljällä sanalla?
- sotkevaa, hallitsematonta, tyhmää, nolostuttaviatilanteitaaiheuttavaa

5. Mitä yleensä juot?
- Kurkoo. Ja sit loppujen lopuks ihan kaikkee. Riippuu tilanteesta.

6. Mikä on pahinta juomaa mitä tiedät?
- No en osaa sanoa. Kaikki kai on aika pahaa. En muista.

7. Oletko ollut alaikäisenä baarissa?
- En kai.

8. Ketkä ovat vakio-juoppokavereitasi
- No en tiiä. Jotkut. Vaihtelee.

9. Kerro ärsyttävä piirre, joka tulee esiin sinusta kännissä?
- Puhun pöpejä.

10. Osaatko mielestäsi juoda?
- Kaataa juomaa pullosta kurkkuun ja nielee.

11. Kerro pahimmista övereistäsi.
- Ruttopuisto.

12. Kerro noloin tekosi humalassa?
- En tiiä. Se kun kaverit joutu meneen taksilla kotiin ja oli kai se sohvan hakkauskin aika noloa.

13. Parhaat kotibileet tms. joissa olet ollut?
- Linnean biltsut.

14. Mikä on lempijuomasi?
- En tiedä. Ei ole mitään erityistä.

15. Tanssitko tai laulatko paljon humaltuessasi?
- Tykkään tanssia.

.16. Tappeletko kännissä?
- Harvemmin.

17. Oletko usein poliisien kanssa tekemisissä humalassa?
- En

18. Miten valmistaudut iltaan?
- En mitenkään. Olen spontaani. :P

19. Mitä muut sanovat juomisestasi?
- En tiedä. Ei mitään hajua.

20. Jos saisit valita, huomenna olisi vappu, juhannus vai uusivuosi?
- Juhannus koska silloin on lämmin.

21. Kuvaile tanssimistasi humalassa.
- Koreograafista.

22. Mikä on lempibiisisi humalassa?
-Öö, kaikki jotka osaan laulaa?

23. Mikä on typerin keksintösi mitä olet kännissä keksinyt?
- Mennä Aapon kanssa saunaan?

24. Oletko hyvä juomaan väkeviä shotteina?
- En oikein tiedä. Semi.

25. Lopuksi kerro paras drinkkivinkkisi tai mikä on sinun mieluisin sekoitus...
- Mansikkamehu ja sprite :P. En tiedä.

Ulkona oli periaatteessa tosi kylmä, mutta ei ollut kuitenkaan. Mun reidet ja perse oli ihan jäässä kun kävelin kotiin, mutta muuten oli lämmin. Oli tosi kivaa tanssissa ja oon kuitenkin aika hyvä siinä. No en ole oikeasti, mutta voinhan aina kuvitella, että olisin. Itsetunto kohoaa.

Hassua, että kaikki on vaan tullut ihan erilaiseksi, kun syksy on oikeesti alkanut kunnolla. Tampereen jälkeen esimerkiksi on ollut tosi outoa meninkiä kaikki alla. Kaikissa osa-alueissa. On ollut ehkä kivempaa ja on ollut myös vähemmän kivaa. Yhtä kaikki mulla on kai paljon parempi olo. Ja minusta tuntuu, että ensimmäistä kertaa elämässäni nautin siitä, että on syksy. Olen nyt tosi monta kertaa kävellyt juna-asemalta kotiin. On ollut ihanan hämärää ja se on ollut mukavaa vaihtelua silmille, vaikka pidänkin auringon paisteesta eniten. Viileä ilma on jotenkin miellyttävää, kun ei palella, mutta kuitenkin tietää, että on aika kylmä. Yksin kävellessä voi ajatella kaikkea ja pää selkiää. Ja lehdet maassa ovat kauniita. Ja asfaltti kiiltää, kun Riihimäellä kai aina sataa niin joka päivä on märkä maa. Ja nykyään en edes aina laita musiikkia soimaan. On kivaa, kun ei ole mitään meteliä, on vain ihan hiljaista (huomatkaa sijaintini, täällä ei iltaisin liiku autoja eikä ihmisiä... xD). Syksy on mukava olotila.

Talven ei taas tarvisi tulla ollenkaan.

En osaa kirjoittaa. Tekstini on täyttä paskaa. Ei sisältö vaan kirjoitusasu. Tai voi sisältökin olla, en tiedä.

Minä olen nitantti munja ja silti minut hakattiin unessa. Luulin, että nitantti munjat ovat hyviä puolustautumaan.

SYYSLOMA<3

Minua pelottaa, että menetän juuri sen miespuolisen sukulaisen, jota rakastan eniten. Sen on mulle niin kovin tärkeä, mutta en tiedä, mikä tässä auttaisi. Ihme ehkä. Odotan ihmettä, koska en ole vielä valmis antamaan sen mennä pois. Vielä ei pitäisi olla sen aika. Okei, se on kohta 70, mutta minusta se ei ole oikein. Se on niin hyvässä kunnossa ollut ja sillä kuuluisi olla pitkä elämä. Maailma ei vaan aina mene niin kuin pitäisi. Aina ei kaikki mene niin kuin minä haluan. Tämä on kuitenkin liian vaikea asia käsitettäväksi. Olen liian surullinen itkeäkseni ja enhän minä VIELÄ ole mitään menettänyt.

Silti en osaa olla olematta nyt aika hyvällä tuulella. Minulla oli oikeastaan aika kivaa koulun jälkeen. Sillei vähän aikaa. Mutta se ei Linnea edelleenkään tarkoita mitään. Se vaan sai mut hyvälle tuulelle.

Minulla ei ole salasuhdetta, vaikka Linnea mitä väittäisi.

Sain kemman kokeesta 9,5. Olen aika ylpeä, koska minun tuntiaktiivisuuteni ja tajuntani määrä oli ehkä kutosen tasoa. Nyt kyllä harmittaa, koska jos olisin saanut tuntiaktiivisuuspisteitä olisin varmaan saanut kympin kemiasta. En nyt kyllä varmaan saa. Mutta ei se mitään. Jostain syystä lukioon siirtymisen jälkeen numerot eivät ole merkanneet minulle kovinkaan paljoa.

Hehkutan vieläkin Tampereen keikkaa. Olen ihan sekaisin. Niin kuin biitistä. Siellä oli kaikkea mikä on elämässä tärkeää hikeä, verta, kyyneliä ystäviä, musiikkia ja yksi juttu. Moi.

Kelatkaa, että jätin takkini ussan luokan ikkunalaudalle ja sitten oli hissan tunnilla joskus kolme tuntii sen jälkeen ja sitten vasta tajusin, että takkini on kadonnut. Sitten olin ihan paniikissa mun mp3-soittimen takia, joka oli sen takin taskussa. Onneksi sain sen takin takasin.

Nauran bilsan maikalle:
"75 kiloa painavassa miehessä on 45 kiloa happea. Miehet ovat hyvin kaasupitoisia. Siltikin miehet ovat hyvin vetisiä ja kiinteitä."

Nyt se sitten loppui. Kaikki muut kokeet menivät hyvin paitsi italia ja englanti. Tämä jälleen todistaa huonoa kielipäätäni ja sitten ihmettelemme miksi ihmeessä luen neljää kieltä (enkku, ruotsi, ranska, italia) ja miksi kummassa harkitsen ensi vuonna japanin aloittamista. Olen vain niin kovin kiinnostunut osaamaan puhua muille ihmisille ympäri maailman, mutta valitettavasti se taitaa jäädä vain haaveeksi.

Huomenna alkaa taas ahkera uurastaminen. Kakkosjakso on aivan yhtä kamala kuin ykkösjaksokin. 35 viikkotuntia on aika paljon ja 10 tuntia matematiikkaa on liikaa. Mutta koska olen todella hyvä koululainen niin selviän siitä vain vähän valittelemalla ja lintsaamalla jälleen paljon treeneistä (mikä on valitettava uhraus). Huomenna alkaa heti kahdeksasta neljään päivällä.

Mutta ei se mitään, minä kestän. Olen aina kestänyt ja sitä paitsi pääsen sunnuntaina Tampereelle ja se on jotain ihan liian ihanaa. Ja saan kiittää siitä Jonnan äitiä <3. Toivottavasti nyt saan äidin hakemaan minut Hämeenlinnasta joskus kakskyt vaille yksitoista, koska en haluaisi mennä iskälle yöksi (muun muassa siksi että joutuisin raahaamaan treenikamat ja koulukirjat Tampereelle mukaan). Mutta Tampere on niin siisti juttu, että voin senkin uhrauksen tehdä, jos se on ainoa vaihtoehto.

PASKA TEINIBÄNDI ISKEE JÄLLEEN!

"Ja sitähän Miléna halusi, olla osa jotain suurempaa ilman, että kukaan tietäisi sitä. Koska Miléna oli rapu. Liberty taas vähät välitti siitä, tulisiko Willystä mitään suurempaa, koska Liberty oli leijona ja vaikkei hän ollutkaan itsekeskeinen, henkilökohtaisesti hänen elämäänsä ei liikuttanut Willyn mahdollinen kapina. Paitsi, jos Willyn kapina oli kohdistettu johonkin hänen suureen etenemismahdollisuuteensa, kuten vaikkapa maailmanvaltiuteen, mutta se oli sen ajan murhe sitten, ja ehkä Miléna lainaisi siinä tilanteessa katseenvangitsijaansa, joka auttaisi Libertyä voittamaan väistämättömän sodan."

Meidän ystävyyssuhteemme on ihan terve, kyllä.

"Lienee sanomattakin selvää, että nuo kaksi ihmistä, jotka ovat pilanneet asunsa väriyhdistelmällä, joka saa Libertyn näkemään punaista – siitäkin syystä, että toinen noista väreistä on punainen – liittyvät jossain vaiheessa sankarittariemme seuraan. Vielä emme voi kuitenkaan paljastaa missä vaiheessa, sillä se on niin kaukana tulevaisuudessa, että Liberty voi vielä hetkeksi hengähtää helpotuksesta."

Milénan tarinoissa on jotain kovin... En sano. Olen kovin ennalta-arvattava hahmo xD

"Liberty mietti sitä miten he pääsisivät pois saarelta ja hänen katseensa osui metsään. Hän virnisti ja katsoi Milénaa, joka katsoi Libertyä ja sitten metsää ja sitten taas Libertyä. Miléna pudisti päätään.
"Miksei?" Liberty kysyi.
"Koska kukaan ei tiedä, että olemme täällä." Miléna vastasi. "Sitä paitsi meillä ei ole tulentekovälineitä."
"Ilonpilaaja", Liberty tuhahti ja sai Willyn havahtumaan kuuntelijan asemastaan.
"Mitä?!" Willy huudahti.
"Liberty vain tässä ehdotti, että poltamme metsän." Miléna vastasi hänelle selitellen.
"Ahaa", Willy sai ahaa-elämyksen, mikä ei ollut yhtään ihme, sillä kyseinen asia oli aika ilmeinen."

Miléna saa minut kuulostamaan viehättävämmältä kuin olen<3

Et saane.

Sponssaan itselleni 25 € niin pääsen Smakin keikalle. Ellen ensi työnnä varpaitani pistorasiaan.Sitten olisin vain katkeroitunut sielu. Miléna kertoi minulle, että minulla on katkeroitunut sielu pakkomielle. Ja Milly on vihainen minulle, koska en tottele häntä. Siksi hän harrastaa itsekidutusta syömällä CRUSHia. Olen totaalisen julma. Sydämeni on paatunut. Tasapainoinen suhteemme on kadonnut, koska meillä ei ole enää mitään muuta kuin netti. Netti on yhteys. Netti on Jack. Olen katkeroitunut. Jack-netti on kuollut. Hänet on julmasti murhattu. Se oli ainoa pitävä siteeni Milénaan. Mekin olemme nyt kuolleita. Petämme kuin Kalle. Olemme kuin piispa. Meillä on sitoutumiskammo. Laulamme PAATOSTA. Olemme globalisaation uhreja.

Mutta siis asiaan. Sponssaan itselleni 25€. Pääsen Smakin keikalle. En vielä tiedä, mistä keksin sponssausrahat. Ehkä pimitän ne veromarkoista. Onneksi Suomen Pankki vaihtaa vielä markkoja euroiksi. Ensitöikseni puhkaisen Willyn silmän, koska hän yritti lähennellä. Mutta siis se asia, sponssaan itselleni 25€ ja pääsen Smakin keikalle. Olen katkeroitunut sielu. Sydämeni on musta. Musta. Sydämeni on kuollut. Elän kuolemaa. Antaisin itselleni kymmenennen mahdollisuuden. PIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIP tappoi sydämeni. Hän on siis murhaaja. En voi tuntea mitään, koska tunnemme sydämellämme. (olen lukenut liikaa Humisevaa harjua).

Leipä on hyvää. Hyvää on leipä. Olen katkeroitunut.

Jeah, beibe. Mul on hauskaa, koska huomenna ei oo kouluaa ja laulan niin HELVETIN hyvin. LALLALAAALLLAAAAAAAAAAAAA. Syrjäytän ehkä Smakin laulajan. Ja kohta

'teistä kaikki minut haluaa'.

On niin hauskaa olla hauska. Elämä on hauskaa.

Leipä on hyvää. Hyvää on leipä. LALALALAALLLAAAAAA.

Shallalla.

Leikkasin melkein Millyn sormet. En osaa riimitellä. Ei musta tule raptähteä niin kuin Pikku G.

Yritin naksauttaa lonkkani, mutta se ei naksahtanut. Ja sitten muistin, että minulla alkaisi treenit viiden minuutin kuluttua, mutta en ole ajatellut asiaa sen kummemmin ja en siis ole menossa. Ja se on aika hauska juttu, koska viime aikoina Smak on vienyt treeniaikaani turhan paljon. Smak on elämä. Elämä on treenit. Että sellasia. Nytkin vaan olen galleriassa ja ajattelen Smakia alasti, mikä ei ole totta. Ajattelin vain, että sellasia. Siis että olisi kiva päästä Tampereelle mutta en tee siitä nyt ongelmaa. Minulla ei edes olisi treenäjä silloin sunnuntaina.

Onhan se kiva, että galleriapäiväkirjani on sisällökästä luettavaa.