IRC-Galleria

Aamulla miesväki karkasi, Jarin kanssa olisin lähtenyt katsomaan mitä se tekee töissä. Kerkesin jo rappukäytävässä kerroksen alemmas, kun se kääntyi takaisin ja minun piti mennä katsomaan mitä siltä unohtui. Sitten jäinkin jumiin sisälle.. Huomenna olen nopeampi ja menen ulos asti. Jani meni kans kouluun van tuo koulu sana saa jo kylmiä väreitä aikaiseksi niin en etes yrittänyt mukaan. Mikäli osaan tulkita yhtään pojan puheita koulu on jotain ällöttävää ja inhottavaa, joten en viitsi testata. Minusta koulutus taas on kivaa, saa paaaljon makupaloja :D ehkei sitten koulussa pojalle anneta niitä..

Kun koko miesväki oli karannut minulta, oli sen verran ikävä, että kaivauduin emännän peiton alle nukkumaan. Ihan kylkeen kiinni.. sitten iski suonenvedolla ja piti venytellä, kuono meni sen kainaloon ja se heräsi.. se siitä mukavasta yhteisnukkumisesta. Olin kyllä sitä mieltä että olisi joutanut vielä vähän nukkumaan, oli niin mukavan lämmintä. Raahasi minut mokoma ulos. Sitten heti kun alkoi tulla isoja valkeita juttuja taivaalta ja olisin niitä ottanut kiinni niin taas piti lähteä toiseen suuntaan mihin olisin halunnut. Sisälle nimittäin. Ja sinne ne minut sitten jätti.. emäntäkin. Tosin vertailussa emännän lähtemiset on paljon mukavampia kuin miesten. Se älyää sentäs jättää lelujen sisälle makupaloja ja antaa jotain mukavaa purtavaa vielä lähtiessään. Tosin makupalojen etsimisessä tulee aina kiire, että ennättää etsiä kaikki mitä on piilotettu ennenkuin tulevat taas takaisin. Eilenkin oli yksi jäänyt syömättä ja sain sen vasta tänä aamuna. Määrällisesti tältä päivältä sitten taitaa jäädä yksi saamatta.


Makupalat loppui tänään kesken.. Järkkäsin tässä päivän aikana ittelleni kaikkea "pientäkivaa".. kerta jättivät yksin ja ilman herkkuja. Poika oli jättänyt semmoset "päässäpidettävätmihinseainapuhuu" sopivasti pöydän laidalle. Yritin kuunnella mitä sieltä kuuluu... pelkkää hiljaisuutta. Aukaisin sitten sen "tötsänjokaonkorvaavasten" vähän paremmin, tein saman molemmille puolille. Van ei auttanut, yhtä hiljaista. Unohdin koko rautalankakasan, söin vaan ne pehmusteet. Minulle jäi vielä nälkä ja emännän käsilaukku suorastaan kutsui katsastamaan mitä sen sisällä on. Ei ainakaan mitään syötäväksi kelpaavaa. Pureskelin kuitenkin pahimpaan nälkääni sen kynän. Varmuudenvuoksi.. jos ei mitään muuta enää tarjota vaikka. Puolet petäjäistä niinsanotusti. En kyllä ole varman mistä puulajista ko. kynä oli tehty. Melko mauton kuitenkin, viime viikolla mustekynästä lähti enemmän makua... luulisin. Ajattelin kuluttaa aikaani lenkillä, otin kaulapannan ja hihnan tai oikeammin kaikki tarvikkeet mitä oli eteisessä.. en vaan saanut paikoilleen, eikä kukaan avannut oveakaan. Kokeilin sitten joutessani ne kengät eteisestä. Isännän kengät, emännän kengät, pojan kengät.. jokaisen kävin läpi. Ei yhtään sopivaa.. minulle ei taideta valmistaa oikeaa kokoa. Ilmankos joutuu kengittä aina lenkillekkin.. Jätin ne sitten sikseen, pitkin eteisen lattiaa kerta eivät sopineet.. Revin vielä vähän papereita.. joutessani, aikani kuluksi. Sitä vaan ihmettelen kun toruivat heti kun tulivat kotiin, ite jättivät ihan yksin, olisivat olleet kaverina kotona. Mistä hemmetistä sitä tietää mikä niille niin tärkeetä on..

Ikeniä kutittaa vieläkin ja yritän hangata niitä vaikka millä. Eiliset ei auttaneet, yritän keksiä kaikkea uutta. Päätin, että kaikki mitä on lattiatasossa on tarkoitettu varmaan hoitamaan tätä ikävää kutinaa. Osa jutuista taivaa vaan olla lattialla vahingossa... kun ottaavat ne minulta pois. Sukat voisi toimia hyvinkin jos niitä saisi tarpeeksi testata. Patteria ei kannata käyttää se on aika kova ko. tarkoitukseen ja vähän liian lämminkin. Isännän rinkassa kiinni oleva istuinalunen oli oikein hyvä. Emännän pelargoonian alut maistuivat mukavalle, mutta niistä taitaa tulla isomman laatuinen sota jos enemmälti käytän. Olen käynyt napsimassa oksia yksitellen ja kantanut petiini... kuulemma niistä pitää ottaa keväällä pistokkaita. Odottelen milloin ne juurtuu.. Olisi kasvustoa omasta takaa kaluttavaksi ja kukkaispeti =)