Ja julistetaan samantien vuosi 2008 alkaneeksi. Nippanappanööpöötin.
Jepsanssaa. Pääsinpäs siis viettämään uuden vuoden kummisetäni kanssa Honkakylässä. Oli kyllä aika kivaa. :D Se hullu oli ostanu yli 140 eurolla ilotulitteita. Ikunen pikkupoika. Mä en jaksanu tosiaankaan niistä paukkeista kiinnostua, joten kyttäsin kolmoselta sen Herrasmiesliigan. Se oli hyvä. Katottiin ennen kahtatoista tosiaan Hassen kans Constantine. Mä söin väenvängällä suklaakonvehteja. Ne oli aika pirun hyviä. Sitten söin LUSIKALLA keittoa. Se on jo aikamoinen maamerkki tän lävistyksen paranemisessa. Se pyöriiki jo täs reiäs. Äiteetä inhottaa. xD
Mutta joo, siinä ku kattoin sitä Herrasmiesliigaa, yritin samalla rauhotella Iiro-koiraa, joka oli haettu sisälle. Reppana oli aivan kurat housuus siitä paukkeesta. Sitte kaikki kissat tykkät kiehnätä mus. Erityisesti Osku-pappa. Seki täyttää tänä vuonna 12, perkele. Ku sitte menin nukkumaan, mun kans oli varmaan neljä tai viis kissaa. Yhteensä niitä katteja on muute yheksän, näin btw.
Mutta jes, oli kiva uusi vuosi. Kiitos armaalle kumisedälleni ja heidän ihanille elukoilleen, erityisen paljon vanhaherra Oskulle, joka jaksaa mut aina muistaa ja oikeen hypätä syliin ku mut näkee.
Mutta alotetaas tämäkin vuosi käännöskukkasilla. Minä kun olen niin optimistinen niin valittin tämmösen oikeen yhteiskuntaan luottavaisen biisin. :D
Naitomea - Raven Loud Speeeaker
Toki ga sugite yagate kieru? Nakusu? Nakusu?
Yureru kumo wa kakusu? Tsumi wo, kimi wo, hibi wo...
Tsumeta sukima narabu nejiro risou no hate
Ochita nanimo kamo ga kieta hieta
Toki ga sugite yagate kieru? Nakusu? Nakusu?
Yureru kumo wa kakusu? Tsumi wo, kimi wo, hibi wo...
Tsumeta sukima narabu nejiro risou no hate
Ochita nanimo kamo ga kieta hieta
Gocha gocha narabu yuuretsu no habi wo
Mayoinagara ayunda
Toki no dokuga ni okasareta kimi no te wo tori...
Akeru sora ni keritsukeru daichi wo
Yugami surikireta omoi de
Noboru asahi sakebu kaihou no koe wo
Mou ichido
Gocha gocha narabu iiwake ya uso ni
Nando namida wo nugutta?
Gata gata nukasu kusodarake no yoru
Mou iranai
Damashiatte kizuita bunmei ni
Saa ittai dorehodo no kachi ga aru?
Nakikuzurete mada mienu kotae wo
Sagashiteru
Akeru sora ni keritsukeru daichi wo
Yugami surikireta omoi de
Noboru asahi sakebu kaihou no koe wo
Kareta jidai ni shuen wo
Is it going to disappear or to be lost as the time goes by?
Does the swinging clouds hide the sin, you and the days?
Fortresses lined up with no space in between. The end of the ideal.
Everything has become derelict, disappeared cold.
Is it going to disappear or to be lost as the time goes by?
Does the swinging clouds hide the sin, you and the days?
Fortresses lined up with no space in between. The end of the ideal.
Everything has become derelict, disappeared cold.
Holding your hand I walked helplessly through the chaotic fireblades.
There you were attacked by the virulent claws of the time.
It dawns. I kick the ground feeling distorted and torn.
The sun rises when I'm announcing the liberation once again.
How many times did I have to cry because of many excuses and lies?
The night and the blather - Nonsense?
I don't need it anymore.
How worthy is such a civilisation at all,
which is built from deceptions?
I'm crying and looking for an answer,
which cannot be found yet.
It dawns. I kick the ground feeling distorted and torn.
The sun rises when I'm announcing the liberation once again.
Give a death to the dead time!
Aikooko se kadota vai hukkua kun aika kulkee eteenpäin?
Piilottavatko pyörivät pilvet synnin, sinut ja päivät?
Linnoitukset rivissä ilman tilaa väleissään. Esikuvan loppu.
Kaikki on rappeutunutta, kadonneet kylmään.
Aikooko se kadota vai hukkua kun aika kulkee eteenpäin?
Piilottavatko pyörivät pilvet synnin, sinut ja päivät?
Linnoitukset rivissä ilman tilaa väleissään. Esikuvan loppu.
Kaikki on rappeutunutta, kadonneet kylmään.
Pitäen kädestäsi kiinni minä kävelin avuttomana läpi kaaottisten tuliterien.
Siellä sinun kimppuusi hyökkäsivät ajan armottomat kynnet.
Aamu koittaa. Potkin maata tuntien itseni vääntyneeksi ja revityksi.
Aurinko nousee kun minä julistan pelastusta jälleen kerran.
Kuinka monta kertaa minun piti itkeä näiden monien tekosyiden ja valheiden vuoksi?
Tämä ilta ja puhe - Valetta!
En tarvitse sitä enää.
Kuinka arvokas on sellainen sivilisaatio,
joka on rakennettu petoksista?
Minä itken ja etsin vastausta,
jota ei voi vielä löytää.
Aamu koittaa. Potkin maata tuntien itseni vääntyneeksi ja revityksi.
Aurinko nousee kun minä julistan pelastusta jälleen kerran.
Anna kuolema kuolleelle ajalle!