Se suunnitelma tunnettiin nimellä armenialaisten kansanmurha.
Tämä tapahtuma on historian sivuilla täysin vaiettu asia, toisin kuin esimerkiksi Hitlerin aiheuttama juutalaisten holokausti. Kukaan ei muista niitä ihmisiä, jotka ajettiin kodeistaan autiomaahan taivasalle vain sen vuoksi, että he olivat armenialaisia.
Miksi sitten turkkilaiset tekivät tämän? No, suoraan sanottuna, heillä ei ollut siihen mitään hyvää syytä. Oikeastaan ainoa syy oli se, että he olivat armenialaisia ja muka uhka Turkin hallitukselle. Ja tästä alkoi tapahtumavyyhti, jonka uhreiksi joutuivat niin miehet, naiset kuin lapsetkin. Ja kaikki täysin syyttä.
Turkkilaiset sotilaat ajoivat armenialaiset autiomaahan ilman suojaa ja ruokaa. Siellä he joutuivat elämään syömällä ruohoa, kuolleita eläimiä ja joutuivat jopa turvautumaan kannibalismiin.
Armenialaisten kansanmurhan myöntäminen on kuitenkin monelle maalle vaikea asia.
Turkki itse sitä ei ole myöntänyt. Turkki väittää sen johtuneen siitä, että armenialaiset nousivat kapinaan ja heillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Totuus on kuitenkin toinen.
Kun Ranska myönsi armenialaisten kansanmurhan, Turkki katkaisi kaikki kaupalliset sopimukset ja samana päivänä Turkissa poltettiin Ranskan lippuja.
Saksalaisista historian oppikirjoista on täytynyt poistaa kaikki merkinnät kansanmurhasta turkkilaisvähemmistön painostuksen vuoksi.
Suomi ei ole myöntänyt kansanmurhaa.
Suomi ei ole myöntänyt sitä tapahtuneeksi vaikka se täyttää kaikki kansanmurhan puitteet, jotka on listattu myös Suomen lakiin rangaistavana rikoksena.
Vaikka Suomi ei ole myöntänyt tätä tapahtumaa, se ei tarkoita etteikö se olisi totta.
Historia ei katoa. Tämä kansanmurha ei katoa.
Tämä asia kuitenkin seisoo Turkin EU-jäsenyyden tiellä. Niin kauan kuin Turkki kieltäytyy tunnustamasta armenialaisten kansanmurhan tapahtuneeksi, heillä ei ole asiaa EU:hun. Ja tätä menoa, me emme tule Turkkia unionissa näkemäänkään.
Tämä kamala tapahtuma on sysätty syrjään historian kirjoista, mutta etsivä löytää ja voi näin ollen itse, omassa rauhassaan pyhittää tämän päivän noille lukemattomille kansanmurhan uhreille ja heidän muistolleen.
Vaikka heidät on pyyhitty pois maan päältä, historiasta... Se ei tarkoita että heidät pitäisi pyyhkiä pois ajatuksistamme.
Olkoon rauha ikuisesti noiden viattomien armenialaisten kanssa. Minä en unohda mitä tuona päivänä alkoi ja mihin se johti.