Ihanaa ku olo helpottuu pikkuhiljaaa lääkkeet auttAA se on hyvä koska nyt pitää sitte skarpata kouluun ja kaikkee sellast kaikki järjestyy joskus sellanen pieni epätoivo antaa voimaa...en oo ees kerenny yhtää surra tai miettii mun mummo ketä en khyll kovin hyvin kerenny tuntee mut sen ajan mitä sen kans olin ja näin ni se oli tärkee ja se oli kuitenki mulle jotain nyt se on poissa se oli tiedossa en vaa tiiä olisinko ees saanu tietää ellen ite ois kyselly nyt ku alkaaa tervehtyy ja järki alkaa kulkeee ni nyt vast alkaa miettii et mitä vittuu en kerenny tutustuu vaik oisin halunnu koskaa ei ollu hyvää saumaa kysyy mtn paljon jäi kysymättä ja tottakai rakastin vaikka ei monesti ees keretty näkeee sydämeen jää taas arpi ku kelaa et kaikki järjestyy aina joku rikkoo mua.... :((
no mun elämä ja perhe on lyhyesti sanottuna labyrintti,sokkelo,palapeli miten sen nyt aina tulkkaa
en tiiä miten voin mennä hautajaisiin haluisin mut en tunne ku mun siskon ja isän kaikki muut sukulaiset on tuntemattomii mulle ois aika karuu tutustuu hautajaisissa... :(( jos saisin jonku hyvän frendin lähtee sinne tai jotai...täytyy kattooo