Taustalla soiva juhlamusiikki ei yllättäen ollutkaan enää pelkkää taustamusiikkia, vaan se voimistui. Tästä muutoksesta päätellen myös tilanne alkoi muuttua vakavammaksi.
Kai siirtyi kaaren toiselle puolelle niin, että kyläläiset saattoivat nähdä hänen kasvonsa Rukin ja Reitan yhteenliitettyjen käsien takaa. Hän ojensi kätensä, vei vasemman niistä Rukin ja Reitan käsien alle ja oikean päälle.
“Ruki”, Kai hymyili katsoen poikaansa silmiin, “Reita”, hän jatkoi hymyillen Reitallekin, “tänään on teidän päivänne.”
Musiikki vaimeni hieman, jotta Kain sanat kuuluivat varmasti kaikille kyläläisille sen yli.
“Tämä tärkeä päivä muuttaa elämänne ikuisiksi ajoiksi. Tänään te lupaudutte viettämään koko loppuelämänne yhdessä, vaikka mitä kohtaisitte. Te tulette yhdessä selvitytymään niin ylä- kuin alamäistäkin toistenne tuella ja rakkaudella”, Kai hymyili onnellisena. “Kun kaksi ihmistä elävät yhdessä, he oppivat elämälle välttämättömiä ja tärkeitä taitoja muustakin kuin ihmissuhteista. Hetken kuluttua te olette mies ja –“, Kai seurasi hääkaavaa, mutta keskeytti itse itsensä ilmeisesti luettuaan lunttilapustaan vaimo-sanan, “– toinen mies, jotka ovat menneet naimisiin. Ruki, Gazekingdomin kuningas, sinä saat tänään valtakunnallesi myös kuningat– tuota… kuningattaren, joka on mies.”
Yleisössä kaikki naurahtivat ja Kaikin heltyi pieneen nauruun.
“Joka tapauksessa… Saat siis rinnallesi toisen johtohenkilön, jonka tunnet varmuudella luotettavaksi kumppaniksi. Voit siis turvautua hänen kykyihinsä ja luottaa siihen, että hän auttaa sinua ja kansaasi parhaansa mukaan.”
Ruki ja Reita katsoivat toisiaan ja molemmat näyttivät pidättävän hymyä. He molemmat tiesivät, ettei Reita ollut johtohenkilö, vaikka voimakastahtoinen olikin.
“Te lupaudutte tänään olemaan yhdessä ikuisesti. Reita”, Kai jatkoi kääntyen vanhemman vaaleahiuksisen puoleen, “oletko sinä halukas viettämään lopun elämääsi Rukin kanssa, lupautuen samalla yrittämään parhaasi kuninkaan aviopuolisona?”
Reita vilkaisi Kaita ja hymyili sitten Rukille koko sydämensä pohjasta.
“Kyllä olen.”
“Entä sinä, Ruki?” Kai hymyili kääntyessään poikaansa kohti. Hänen silmissään kimaltelivat jälleen liikutuksen kyyneleet. “Oletko sinä halukas viettämän lopun elämääsi Reitan kanssa, lupautuen samalla yrittämään parhaasi aviopuolisona?”
“Kyllä olen”, Ruki vastasi katsoen Reitaa samalla intensiivisesti silmiin.
“Hienoa!” Kai hihkaisi, vaikkei mitään tuon kaltaista tainnut löytyä hääkaavasta. “Näin ollen julistan teidät aviopariksi!”
Kyläläiset yltyivät äänekkäisiin suosionosoituksiin, he vaikuttivat onnellisilta Rukin ja Reitan puolesta antaessaan kaikkensa taputtaessaan uuden kuningasparin rakkauden kunniaksi. Kaikki työntekijät sekä Aoi, Uruha ja Kai taputtivat hekin, eikä Reita olisi voinut tuntea itseään enää helpottuneemmaksi huomatessaan, että nuo kaikki ihmiset tosiaan taputtivat juhliakseen hänen elämänsä varmastikin suurinta käännekohtaa.
Ruki tarttui Reitaa yllättäen takinkauluksesta ja veti tämän voimakkaaseen suudelmaan siinä kaikkien niiden ihmisten edessä. Taputukset ja suosionosoitukset vain yltyivät, eikä ilolla tuntunut olevan rajoja. Tunnelma tuntui olevan katossa, kun he viimeinkin irrottautuivat toisistaan, pitivät toisiaan kädestä kiinni ja kohottivat yhteenliitetyt kätensä ilmaan kuin voiton merkiksi.