sitähän mä en tuossa tullutkaan maininneeksi että ostin tänään Suomalaisesta Joanne Harrisin Herrasmiehiä ja Huijareita (Gentlemen and Players). aivan järjettömän loistava kirja, moneen kertaan luettu ja aina yhtä upea. oli pokkarina tarjouksessa 4,95 enkä voinut vastustaa. nyt se seisoo mun kirjahyllyssä (mulla on epämääränen tapa asetella hyllyyn randomisti esille kirjat, jotka mua jostain syystä erityisesti miellyttää. tällä hetkellä kunniapaikalla ovat HjH:n lisäksi Deathly Hallows ja Kiroileva Siili, jonka sain Leeltä joululahjaksi).
en oo koskaan tajunnut miksi pokkareita pidetään vähemmän arvokkaina kuin kovakantisia kirjoja. mun mielestä sisältö on se joka ratkaisee, ja luen yhtä mielelläni kova- kuin pehmeäkantisiakin.
sanoin äidille eilen hyvin turhautuneena, että rupean isona rikkaaksi jottei tarvitse käydä vittumaista työnhakuprosessia läpi uudestaan ja uudestaan. ajatus on musta täysin järkevä, tosin tarvitsen harjoitusta ennen kuin voin ruveta ainakaan kirjoittamalla rikkaaksi. se on kuitenkin paras vaihtoehto, muuta en osaa.
and then again, harjoittelen kirjoittamista jatkuvasti. fanfictionin avulla tulee myös treenattua enkkua syksyä varten. ylimielisenä persoonana luulen tosin, ettei enkkuni kaipaa sen kummempaa treenausta - ainakaan lukiotasolla. Kirayasha auttaa mua sen ylittävissä tasoissa.
ennen YO:ta mun pitää opetella jättämään kirjoituksista tarvittaessa pois ainakin ain't, gonna, 'cause, whatta, whatcha sekä muut ihastuttavat enkun puhekielisyydet. tylsää.