Imatralla-->
Piti lähtee ulos ku tukehun itteeni ja tähä hiljasuuteen ja kaikkeen!
Menin puruskille, katulamput piti jännää sirisevää ääntä.
Näytti sille ku vesitorni olis kaatunu mun päälle, katoin sitä varmaa 10 minuuttia.
Menin junaradalle. Näin et juna tulee. No menin siihe vähä alle 10 metrin päähä raiteesta, tiiätkö sen äänen mikä kuuluu raiteista ku juna tulee? Suhina, ihme hileääni.
Se ihana ilmavirta joka vetää raiteille, seison siinä ja mun edessä kiitää juna. Teki mieli astuu eteenpäi ja mennä sen ilman mukana, ei sillee 'angst, itsemurha' vaan mennä vaa ja unohtaa kaikki. Hyvä ja paha.
Mut sit vaa kuuntelin junan ääntä. Ei kuulunu mitää muuta, ei ollu yhtää ihmistä missää. Vaan minä ja katulamppujen ääni ku juna oli menny. Sit piti palata sisälle. Ja sinne jäi mun ihanan pimeä tuokio.
Nyyh.