Moottoritie on autio
kuljen hiljaista tietä
tunnen sydämeni pauhaa kovemmin
kuin autoni moottori
radio soi hiljaa taustalla
ajan seuraten kesäistä auringonnousua
mä tiedän sä tiedät
et mieli lentää
pois tästä hetkestä
ja on yhtäkkiä aivan yksin
eikä ruumiin vankina
ja on aivan vapaa
olet sisällä minussa kuin vuorovesi
joka tulee ja menee taas vieden sut pois
olet syvä mysteeri
kuin valtameri
suurin pelkoni on että
et olekaan minun
mä tiedän sä tiedät
et aika lentää
mutta paljonko minun on kuljettava
jotta näkisin sinut uudelleen
vain ylpeyteni tähden
vain hymysi ja lähden