Mä haluun pyytä anteeks et oon ollu viime aikoina niin paska ystävä. Et näätte mut teiän päiväkirjojen sivuilla nimenä kävijälistassa, ette kommenttina merkinnässä.
Että kirjotan vaan omia turhia juttujani, enkä käy paikalla olevia kavereita läpi, sanoen että haluun teiät tänne tai ees "moi".
Että aina mesessä mun nimen vieressä lukee "poissa", tai "varattu". Tai että sit oon paikalla offlinenina.
Mut aina kun teen jotain haluun tehä sen kunnolla, niin se on aina joko on tai off. Mut aina kun luen päiväkirjamerkintöi mul tulee sata ajatusta päähän, sun kuva silmieni eteen, muistot mitä kaikkee ollaan tehty yhessä, asiat mitkä mulla on tullu susta mieleen täällä, kaikki mitä mä arvostan ja vihaan sussa.. Aina mietin että mun pitää kommentoida tohon, tohon, tohon.... Mut sit mulla on aina joku kiire tai oon vaan vittu liian laiska käymään kaikki läpi.
Mut te ootte yks suurimmista syistä miks mul on syytä elää, ja mä rakastan teitä. Haluun et tiiätte sen et mietin teitä päivittäin, aina kaikista asioista mitä nään tulee pakostikin joku mieleen. Kiitti et te ootte mulle. Jos saisin valita uudestaan minne syntyisin ja mitä haluisin mä valitsisin teiät.
Joten aina ku oon stalkannu teitä muistakaa se.