IRC-Galleria

Mun pitäis olla nukkumassa.

Mä yritin pakata yliylihuomista varten koska en ehi ylihuomenna mut oli liian aikasta enkä mä osannu.

Mietin että miks muistoja ei voi tallentaa purkkiin, johon sit vois aina sukeltaa uudestaan kattelemaan niitä, tuntemaan hajut ja näkemään värit selvinä.

Lagitin.

Tekstasin jo nukkuvien ihmisten kanssa.

Lagitin.

Sit musta otti vallan taas se sama vanha tuttu pohjaton turhautuneisuus tai yksinäisyys tai hukassaolo vai mikskä sitä sanotaan.

Ja mä tiiän siihen tasan yhen lääkkeen, joka vaan pahantaa oireita.

Fikit.

Menin lafiin, luin vähän, sammutin koneen.

Istuin lattialle, mietin hetken ja käynnistin taas.

Avasin aika monta sivua, ja lopulta päädyin taas lukemaan fikkejä.

Tää vika fikki oli heteroa.

Se sai mut voimaan pahoin ja päätin lopettaa lafissa seikkailun.

Mun pitäis olla nukkumassa.

Ja mulla on outo olo yhä.

Ja aamu on koko ajan vähän lähempänä.

Mä haluun mennä katolle ja aistii kaiken tästä ympäriltä, mutta kaikki herää jos mä teen sen.

En voi pitää ikkunaa auki koska muuten saan flunssan kun unohan sen silleen, mutta jos en avaa sitä tukehun tähän.

Mua ahistaa koulujen alku, tää tekemättömyys ja se että aika kuluu, ja että oon kohta siellä taas.

Toisaalta odotan sitä. Mut mä en haluu et tää kaikki jää taakse.

Mulla on joku kumma vaje josta mä samaan aikaan nautin ja kärsin.

Tulkaa joku tänne vaan istuun mut älkää silti sanoko tai tehkö mitään.

Älkää tulko.

On tää hankalaa...

Mä en tiiä pitiks mun kirjottaa jtn tai olla kirjottamatta, päätin vaan et ehkä on hyvä kirjottaa ees jotakin.