IRC-Galleria

Anteeksi, satuin jo unohtamaan.
Asiat, jotka olivat tärkeimpiä.

Ne kesät jotka yhdessä vietimme,
missään ei näkynyt pilvenhattaraakaan.
Teimme tylsiä, turhia, typeriä asioita.
Ne päivät olivat parhaita.

Itsestäänselvä läsnäolosi,
sinulle minun itsestäänselvä olemassaoloni.

Nyt kun painan päätäni käsiini,
kaivan muististani sinua.
Paljon on muuttunut,
eikö niin?

Aivan liian heikko sinä,
sanoit, "öisin saan turvaa sinusta"
Ja annoin turvaa,
murskaten tavattoman heikot siipesi.

Nyt kun ajattelen meitä,
asiat jotka meille tapahtuivat.
sydämeni pohjasta tahtoisin pyytää
"anteeksi".

Muistan kuinka joskus,
joka ikinen aamu
seisoit eteisessämme,
odottaen, niin ettei aikaa enää ollut,
odottaen.

Kiitos sinulle,
sydämeni pohjasta tahtoisin kiittää.
Asiat, joita annoit minulle.
"Hyvä että satuimme tapaamaan"

Tässä valtavassa maailmassa.

Nähdään jälleen,
joskus, eikös?

Meidän surullinen tarinamme.