Tänään oli enkun kirjotukset. Pakko sanoa että oli aika helppo. Eipä se ollu sen kummempaa kuin enkun yo-vihkon ja esseen vääntäminen n 2½ tunnissa. Käytin jotain 15 minuuttia siitäkin esseen luonnosteluun konseptille. Ensimmäinen kerta kun näin tein mutta en viittinyt riskeerata sanamäärän kanssa tällä kertaa. Aiheenahan oli nasevasti "What Am I?" jossa piti pohtia asetelmaa että kumpi on vaikuttanut kehitykseeni enemmän, geenit vai ympäristö. Teki melkein mieli kirjoittaa että "I am the robots. I am charging my battery and now I'm full of energy. I am moving automatic and dancing mechanic. I am programmed to do whatever you want me to" mutta maltoin mieleni ja kirjoitin 266 sanaa (VOI APUA SANAMÄÄRÄN YLITYS :( ) siitä että epäilen kuinka paljon geenit ovat vaikuttaneet minuun ulkonäön lisäksi. Lisäksi pääsin pätemään vähäisillä neurologian tiedoillani. Tseah.
Käytin viimeiset 30 minuuttia ennen kuin tilaisuudesta sai lähteä pullan syömiseen ja siihen että kirjoitin järjettömyyksiä ("konseptiruno konseptista") ja piirsin naamaripäisiä abstraktioita kaveripiiristäni (anteeksi.) konseptipaperille. Toivon vähän että eivät laittaisi YTLään sitä. :D
lienee aika tarpeetonta varmaa sanoa että en kauheesti stressannu tuosta
Oonko muuten ainoa jonka mielestä turhauduttavatkin päivät jolloin on joku syy herätä on paljon kivempia loppujen lopuksi kun päivät jolloin ei ole oikeastaan mitään tekemistä? Voiko olla liikaa vapaa-aikaa? En olisi uskonut että tältä tuntuisi mutta lukuloman aikana on joskus alkanut ahdistamaan koherentin rutiinin täydellinen puute. Outoa. Oon kai vaan tulossa entistäkin tylsemmäksi ja (pikku)vanhaksi ihmiseksi.
aamulla pääsä pyörii taas epäoleellisia biisejä
http://www.youtube.com/watch?v=5eI3gCWL-sY
http://www.youtube.com/watch?v=EDEfb8uZB8o
http://www.youtube.com/watch?v=xqIPPdZLKXg&feature=channel_page