Tulee se päivä jolloin haluan kertoa sinulle sen kaiken, jota olen pitänyt sisälläni ihan liian kauan. Tiedän että tulen pahoittamaan sinun mielen, rikkomaan ystävyyden..tiedän myös menettäväni sellaisen ihmisen omasta elämästäni jota tulen ihan suunnattomasti kaipaamaan.. Odotan vain sitä päivää, kerään omaa rohkeuttani saada sanottua ne kaikki asiat jotka mieltäni painaa. Niin monen solmun olen punonut ja sinut niihin sotkenut, ainakin omissa ajatuksissani.. On kai tullut se aika etten enää jaksa näin, vaan on pakko avata ne solmut ja kaikki valuisi sormien välistä hukkaan.. Sanon jo nyt että olen niin pahoillani, et voi tietää tätä tunnetta..tai mitä tunnen...ja ainoa mitä voin enää pyytää sinulta on se että istut alas, luet tämän avoimin mielin..vain tämän hetken pyydän..en mitään muuta, enää en tee sinulle hallaa..
..pakko jatkaa niin kuin en olisi sinusta koskaan kuullutkaan..
Anna anteeksi, nuo pienet sanat olen opetellut pienestä pitäen..ja vasta nyt ymmärrän niiden tarkoituksen. Kun alkaa oma sydän pakahtumaan tunteesta ja tiedostaa tehneensä niin monta asiaa väärin sellaista ihmistä kohtaan johon on tunteet kasvanut niin suuriksi, että on todella vaikeaa päästää irti. Sinä.. ulkokuoren alla on ihan jotain muuta mitä olisin voinut koskaan kuvitellakaan. Jokainen sana mitä kuulin sinun sanovan, jokainen ele mitä teit.. säväytti omalla tavallaan mieltäni, toi hymyn kasvoilleni. Luonteesi on niin vahva, rakastettava, herkkä.. varmaankin niin moneen kertaan palasiin pilkottu ja koitettu parsia jälleen yhteen. Ja sitten tulen minä..nyt viimeistään rikkomaan kaiken sen, ystävyyden meidän väliltämme.
..tiedän että tiedät..
Se on niin helppoa antaa väärä kuva itsestään, tiedän ja sinä tiedät.. Itse olin arka, ja kun kanssas puhuin niin monista asioista, ne sai minusta esiin sellaisia puolia joita en ole koskaan edes uskonut minusta löytyvän. Vain sinä sait sen kaiken esille.. Kaiken sen jälkeen, olen ollut hetkittäin niin onnellinen siitä että sain hetken kanssasi kunnes nämä muut (niin ikävät) asiat palaavat taas mieleen. Keskustelut välillämme oli niin hyviä, jotka vain vei mukanaan ja kuljetti eteenpäin. Kaikki sanasi sai aina vain mut haluamaan oppia tuntemaan sua enemmän ja enemmän. Kaipaan sitä todellista sinua. Olin utelias..niin sinäkin, sillä hetkellä. Halu oppia tuntemaan sinut kasvoi minulla hetki hetkeltä suuremmaksi, ja menin haukkaamaan liian suuren palan jota nyt kadun. Aina en osaa kaikkea pukea sanoiksi mutta lopputulos on se että satutin itseäni tollea paljon, ja sitä kautta sinua.. kerron sen, joskus.. Nyt on minun aika koittaa korjata virheeni..
..olen pahoillani..
Kaikki ei todellakaan mene niinkuin toivoisi, ei minulla eikä sinullakaan. Sinä, niin aito, kovan ulkokuoren, rakastettavan sydämen ja kaiken sen alla herkän ja hellän mielen omaava mies, unelma monelle.. Jos vielä vastaan tulet, edes kerran..silloin otan kädestäsi kii, jos annat mahdollisuuden minun kertoa ja selittää kaiken niin pyydän anteeksi koko sydämestäni, olen niin pahoillani kaikesta. Uskon että sinulla on aavistus, mistä koitan kertoa.. osaatko edes hieman lukea rivien välistä? Toivon ja sisimmissäni tiedän että yrität ymmärtää..
..ystävyydestä..
Sinä, piirsit niin syvän jäljen sydämeeni, ihastuin ensimmäisenä ääneesi..tuohon ihan tummana väreilevään ääneen, kun sitä kuuntelin silmät kii, piirsin kauniita kuvia mielessäni miltä näyttäisit ja miltä tutuisit.. Kuvaasi katsoessani, piirrän sormella leukaasi pikin kuvioita, saatan koskettaa hymykuoppaasi, kuvitellen katseesi vierelleni, nuo siniset silmät.. Ehkä vielä joskus näen sen suloisen katseen. Ehkä olisi ollut parempi pitää omat tunteet eri tasolla mitä nyt jälkeenpäin mietin, niitä on vain niin vaikea piilottaa, vaikka mitä tekisin. Tuntuu etten kuitenkaan pääse mihinkään. En osaa päästää irti sinusta,vaikeaa on jatkaa ilman sinua. Koitan vain kestää tällä epävarmuuden tiellä.
Koin kanssasi jotain..rakastuin.
..jään sanattomaksi kuitenkin..
Rakastuin, tavalla jota en voi itsekään uskoa. Minua neuvottiin näin..kun kerroin tunteistani koskaan niitä täysin sinulle paljastamatta.. Oikea tunne on se, kun hän on edessäsi, ensimmäinen tunne joka valtaa mielesi on oikea. Siihen olisi vain pitänyt luottaa, eikä peittää omia tunteitaan. En haluaisi voida näin pahoin..ehkä minun ei pitäisi kirjoittaa tätä nyt. Joka hetki päivästä, sinä kuljet ajatuksissani..mietin saanko sinut ymmärtämään, ja uskallanko kertoa kaiken..
..väärän kuvan, voi itku..
Mahdollisuutta ei enää tule korjata tätä, en koskaan voisi pyytää sitä sinulta. Olen ollut oma itseni, ja sinä tavallasi olet antanut minulle paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan. Tämä aika on opettanut minulle paljon niin elämästä, ystävyydestä ja rakkaudestakin, olen oppinut todella miten toista tulee kohdella.. Kiitos siitä kuuluu sinulle. Olen parempi ihminen.. En halua enää elää tässä pakahduttavassa tunteessa.. Nyt on aika luopua unelmasta, sinusta.. tunnen jotain niin voimakasta ja siltikin vain satutan..
Kuivaan kyyneleeni, toivon sinulle kaikkea hyvää nyt ja jatkossa.. Olit aurinko mun päivässä, ukkonen huonoina päivinäni, suolainen kyynel poskellani kun itkin, kaipaan ja rakastan..mutta luovutan sillä enää en jaksa..Muistoissani olet parhainta mitä minulle on tapahtunut sillä muistojani ei voi kukaan varastaa eikä satuttaa..
Se oli elämäni parasta aikaa, kiitos siitä.
Tulet säilymään muistoissani..
