IRC-Galleria

Portfolio kunnialla opettajalla, ja pääsin aiemmin kämpille... No joo, olisin päässyt, mut jäätiinkin Ainon kanssa kattoon Elemental Geladea Macci luokkaan ja jäätiin vielä turisemaan aulaan Maijun kanssa.
Nyt oon kämpillä ja auttamattomasti myöhässä. Sain skannattua kolme melko isoa kuvaa ja editoitua ne kokoo, et menkääs kattoon sketsiloova.

Äää, mut nyt pitää kiirehtää, pakata kamat ja juosta hippulat vinkuen bussiasemalle. Moi.

Wheee, Riku kävi kylässä. Olin varmaan todella mukavaa seuraa sen pari tuntia, nyhjäsin vaan koneella. Pitäähän sitä nyt jotenkin kompensoida koko alkuviikon netittömyyttä.
Aattelin muuten siirtyä kirjoittamaan päivistä johonkin muualle, kuin siis irc-galleriaan, joten koodasin ihan hillittömän kivan leiskan^^ Ei, mä en paljasta sitä vielä, enkä oo ees varma tuunko koskaan sitä käyttämään, koko blogia, kunhan oon ihan hekumoissani koska niin hieno se musta oli...
...Ottakaa siis mun maailman surkeimmat koodaajan kykyni huomioon. Totuus kun on yleensä tarua niin paljon epähohdokkaampaa.

Löydettiin veistoluokasta ihan hillittömät sakset. Eräs, joka ei halua nimeänsä tähän dokumenttiin, 'Salaperäinen X' siinä hetimiten ja ah niin luovasti kehitteli tapoja, miten niillä voisi mahdollisimman verisesti murhata ihmisiä ~<3

...Eihän tässä uteliaiden katseiden porotuksessa pysty edes rauhassa kirjoittamaan(*köh'Salaperäinen X*köh*). Et moi.

Menin ihan sekaisin äsken ruokalassa. Parasta vetää koko tarina lyhyesti: Istuin varatulle paikalle, minulle huomautettiin siitä ja voi juma minä sain maailman suurimman henkisen omantunnon kaiherruksen.
Siinäpä sitten, kun olin änkenyt itseni yksikseen istumaan johonkin väliin, kelailin, et onks mulla oikeesti näin hillitön itseluottamuksen pula. Ilmeisesti on. Meinaan et oon vieläkin pahoillani näille ihmisille (*köh*MintaIsabellaMaiju*köh*)... Ja toden näköisesti syyttä.

Sit menin vessaan, ja säikähdin kuoliaaksi, olihan siellä ihmisiä (vieläpä jotain pissiksiä keikistelemässä peilin edessä...) Hyvä minä, sillä vedinhän taas loistavasti överiksi. Hey~ I may be misantropic but I don't bite.

Joo eilinen oli muuten tappaa mut. Ykstoista tuntia koulussa, kotiin, ei ruokaa, kauppaan, kotiin vieläkin väsyneempänä, ruoan laittoa (hyvä että pysyin omilla jaloillani), koulutehtävän viimeistely. Nukkumaan.

Okei, ja netti ei tietenkään vieläkään toimi. Meinaan meen kohta oikeesti känttyämään, jo itseluottamus riittää, enkä viitsi enää väistellä pihalla ihan oikeutetusti seisoskelevia ihmisiä. Oon sutrkea, oon nolla, en varmasti saa portfoliota valmiiksi (a) ope on vienyt mun kansion ja muistitikun (vanha portfolio, kyllä se nyt valmiiksi olisi pitänyt tulla) b) yks tuö tekemättä...)

Nooo~ Pitää tässä kattoa. Vaan kylläpäs alkoi taas masentaa =D

Btw, haluaisin käymään jyväskylässä. Siis ihan muuten vaan vaikka kattomassa miten Maza ja Maria ja Iikku ja Mummi voipi. Maza-enon luona on aina niin mukavaa.

Pitää mennä tunnille; sehän tekeekin mut vieläkin iloisemmaksi.

EDITO Muista Vilma muuten tänään viimeistään soittaa sille Suville.

Okei, se asuntolan netin lakko ei näköjään ole vain minun ongelmani, ja mikä parasta, ei myöskään advent childin ongelma. Hyvä, niin, voin näyttää kohtalolle pitkää nenää, ja mennä vaikka tänään känttyämään... tota, asuntolanhoitajillehan sitä pitää käntytä, jos asuntolan netti on tööt?

Anyway.

Vaihteeksi on aika lepposa olo. Joo joo, onhan mulla vähän töitä rästissä mutten ny oikein jaksa stressata. Ja miksi pitäis, kuolee vaan nuorempana jos harrastaa liikaa surua ja ahdistusta ja liian vähän seksiä ja punaviiniä ja coneja...

Okei, tää mun con ikävä ilmenee taas. Aina näitä välistä tulee mut ei voi mitään. Vetäydyn lukeen Coloriaa muodollisesti. Kiva sivu, tylsä tarkoitus. Oon ovela. Oon tuhan yhdeksänsataa luvun kuningas. Oon mörkö.

Niin tota moi.

EDITO Yo, kun meet Suville viikonloppuna, höystäkää Gravia Elemental Geladella; Yuki Kajiura on siinä joidenkin biisien takana.

Asuntolan netti meni paskaksi. Ainakaan mun kone ei kykene sitä manaamaan. Vituttaa. Meen piirtämään.

Menin äsken ihan sobsobsob yhden Gravitation fanficin takia. Masentaa niin ankarasti että kohta verikään kierrä. Ulkona on synkkä ja kolea ilma ja mun huoneessa hämärää. I wan't moar.... Möytyisköhän ff.netistä totaaa, mitää Yami no Matsuei Watari/Tatsumi angtausta... Olis nin parasta ny tähän mielentilaan. Ja suklaata. Haluttaa vaan vajota suvemmälle masennuksen alhoon, se on siistiä.

Innocence of silence repeatilla^^' Haluttais myös vähän kirjustaa angstia Sukesta... Hih hih hiiii~ Hii täyrellistä.

Tuli sit vähän pelattua, ja naureskeltua taas ilkeesti Petterille, kun se poika ei ilmeisesti oo käsittäny SuperNovan syvintä olemusta. Ihan muikeat fiilikset siinä mielessä, enkä enää oikeestaan elä mennyttä vuorokautta. Hyvä niin. Innocence of Silence is new Healing Vision, joo yllättävää, eikö?

Sit tänä aamuna unipäissäni veistelin aamulla juustohöylällä sormeen. En mä niin tulehdus kammonen oo, että olisin heti menny johonki paniikkiin, mutta kun mun piti tänään vähän korjailla mun eilisiä laiminlyöntejä ja siivota se keittiö. Tiskiä oli niin paljon että osa piti tiskata käsin. Ai vitja tohon haavaan sattuki sitten ihan vietävästi. Okei, mä olin urhea pieni kana, ja tein hommani loppuun kunnialla. Päivän hyvä työ kuin partiolaiselta ikään.

On tää taas niin ärsyttävää, ettei verikään kohta kierrä. Olen ton keittiö adventuresin jälkeen vaan maannut petaamattomassa pedissä ja nysvännyt. Nysvännyt ja katsellut Animucon kuvia. Nysvännyt, katsonut Animuconkuvia ja miettinyt pitäskö mennä kysyyn isiltä, että mitäs se sanois, jos me mentäis helmikuussa tampereelle... niinku Traconiin. Jos mä jotain olen ikinä oppinut niin mitä isompaa asiaa ruinaa, sitä enemmän sille on annettava aikaa... Eiks se ryönä ookki Tampereella? Aattelin tässä että kökkö et olis edullista käydä Traconissa ja vähän katselemassa mestoja muutenkin, niin ei olis ens kesänä Animeconissa ihan missämäoonmitämäteen.

Ja kun mulla on niin ihanaa ideaa. Selailin Cosplay.comia ja ihmisten originaaleja cosseja... Mua viettelee hieman FF XIII Agito jaaa~ Mahdollisesti toinenkin idis. Aattelin alkaa kuun loppuun mennessä, jos koskaan, parin puvun työstämisen, niin saisin ainakin jotain ens kesäksi. Niin, mitä isompi diili sitä enemmän aikaa ja tää on aika kipeä tosi. Toisaalta saan kyllä vaan ihailla itseäni, kun oon käsittänyt tän näin perusteelisesti, "hei oon taas positiivisesti yllättävä".
Kun vaan kaiken, mitä mä teen kyljessä ai kasvais niin hirveää lorvikatarri nimistä syöpää.

Huomen aamulla taas sika aikainen herätys. Ja vitut.

Elän viime vuorokautta, kuinka ihanaa. Saisin ehkä oikeesti lopettaa tämän valv.... No nii. Ihanku vittu pystysin siihen. Utopioista.

Hehee. Sain tänään ihan mielettömän ihmiskammokohtauksen Iidan luona kun Janne ja Aapo olivat siellä, ja sit Jossu ja Juhokin pamahtivat paikalle. Ei vittu menin jossain mieleni viimeisessä nurkassa rusinaksi. Halutti vaan mönkiä karkuun lähimpääm synkkään nurkkaan. No joo, onneksi se oli vaan lyhyt aikasta. Mut en todellakaan pidä liikaa ihmisistä. Ehkä olis hyödyllisempää omata vähän enemmän rohkeutta sinällään, mut ei taas oikeestaan yhtään hotsita. Oon mieluummin ihan rehellisesti näin: "Mä oon Vilma, ja mä pelkään ihmisiä".

No okei, kuten mä julistin niin se oli aika lyhytaikeinen kammotus kohtaus, mut aika hauska sinällään. Mulla oli jotain oikeetakin ahdistuksen aihetta, kun iskä soitti ja kuulosti vihaselta, et kun en oo siivonnu keittiötä. Oikeesti jotain pirun keittiötä. Sehän ny on melkein klisee, että mulla ja isillä on aina sukset ristissä mitä huushollin siisteyteen tulee, mut jotenki se vaan kuristi edelleen... Ja sit se äiti ja ne budjetti kyselyt. Se kielti et oli 'hähää'. Saan siis vetää sanojani taas takas. Äiti, oot muru.

No, joo sen ihme eloimun jälkeen, mä palasin taas maan päälle. Juho rääkkäsi Iidaa ja Jossua sen ämpärisoittimen sisällöllä, ja mä lisäsin vettä myllyyn hihkumalla joka ainoa anime biisin kohdalla (Narutoo~ Ei taida muuten olla eka kertaa, ku mä teen tota x))... Mut pirhana se oli Akeboshin Wind. Loppujen lopuksi vaan arvuuteltiin, kumpi tunnistaa ja mitä ("Hellsing, äläkä kuvittele julistavas et kuka sitä pirun sadistista sarjaa jaksaa kattoa"), kun mäkin sain mun kännyn roikkaan. Spoilasin sen muuten Birth by Sleepistä. Oon ilikiä ja ihan perhanan ylpee siitä hehee. Siis niillä stantardeilla kun spoilaus on ilikiää... ja säälittävää. Spoilaus on halpamaista. Minä olen halpamainen.

Nii, lisää sulkuja vaan kiitos.

Saatiin muuten se SuperNova. Elämä on vaihteeksi aika mukavalla tavalla erilaista, positiivista.

EDITO http://radojavor.deviantart.com/
Tsekatkaa ihmiset ihmeessä =D

En muista milloin mä viimeksi olisin nukkunut näin sikke sikeään perse homeessa. Et siinä mielessä on mennyt päivä ihan miellyttävässä tyrmässä, hohoo. Sen sijaan mun ennustukseni, tai no, toiveeni, et tänään olis ollut tuulista, meini vähän perseelleen. Vettä tulee kuin viimeistä päivää, tai jos ei niin paljon, niin kyllä ihanan sitkeästi. Meen kyllä iltaan mennessä ihan myttyrään, jos tää ei tästä parane, kun nimittäin rakensin tänään sen leijan. Ihanan amatöörimäistä, tiedättehän, pajunoksia ja muovipussia. Ristin sen kuvatuksen S-bonukseksi, koska sen selkäpuolella lukee niin. Heh, voisivat todellakin alkaa antamaan siellä S-marketissa bonuksia, jos mä nimittäin kehtaan lennättää mun S-bonusta niin helkkari sehän on vaan niille ilmasta mainosta.

Muista Vilma muuten ostaa ens kerrab ku meet johonkin sekatavara kauppaan niin ostaa S-bonukseen narut. Muista kohtalo, ettet heittele mua vastaan enää kaikkia maailman asioita. Kiitos yhteistystänne.

Nyt loisin Iidalla, taas. Jotain maailman nostalgisinta tai nää fiilikset mulla. Kivaa. Ja heh, toi riisirottakin on täällä leikkimässä prinsessaa. Mukava muksu. Näitä pikkulapsia jotka eivät välttämättä saa mua ihan paniikin valtaan.

Äiskä soitti mulle muuten tänään. Mikä tää meidän äiskä tytär suhde oikein on, kun sen äänensävy oli vähän et ähä kutti kakru, kuinkas se sun budjetti voi. Eäää, vedän sen eilisen pahoittelun kyllä takas. Äiskä ny ei ansaitte sitä, sillä mä jokatapauksessa oon rikkaampi kuin koskaan ennemmin elämässäni ja silti oon joka toinen päivä kuolemassa nälkään.

Mun pässä on muuten kummitellu taas se cosplay ajatus... En vaan tajuu miks yritän pitää itteni aisoissa. No joo, jospa mun pää pehmenis tässä päivän mittaa, kun ne Piia ja Make pääsis viimeinkin tänne ja minä ja Venkku päästäs viimeinkin dankeamaan, take on me.