nyt pääsin jaloilleni, siitä kiitos äidilleni.
yksin kannoit taakkaa, ja toit voin mun leivälleni,
pidit puolt, ku oli huolt, nostan hattuu sille,
rakensit raskaast sun elämäs mu ympärille
nuori mies, ja matka vasta aluillaa,
koitan pysyy jaloillani, pysyvästi paikoillaa,
tuntuu et tää elämine ei oo kovi helppoo,
o kiva saada, mut mitä pystyn tarjoo,
välil, johdan itseni väärään,
ei se nii helppoo oo näit sivui kääntää,
siks kiitos perheen, kiitos veljeen,
nyt o selkeet unohdin jo melkee,
katon taakseni, muistojani löydän
hyvii muistikuvii lapsella köyhän,
veljet kaatuu veljet nousee ,
veljii sattuu, veljet alust loppuun,