IRC-Galleria

aattelin kopioida tänne mua koskevat osat meiän perheen joulukirjeestä, jos jotakuta kiinnostaa tiivistelmä siitä mitä oon tehny tänä vuonna :D


...Matleena ja Mirjami tanssivat eilen ulkona kirkkopuistossa, niin kuin täällä on tapana itsenäisyyspäivän iltana (riippumatta siitä, onko maassa lätäköitä vai puhaltaako pureva pakkastuuli - hulluja nuo kainuulaiset?). Tänään he esiintyivät viidessä eri tanssissa Kaukametsässä. On upeaa olla läsnä, kun kaikenikäinen yleisö täyttää juhlasalin ääriään myöten...

...Matleenakaan ei ole ollut aloillaan. Toukokuussa hän kävi lukion saksan kerhon mukana vierailulla siinä perheessä, jonka tytär oli meillä yökylässä edellisenä syksynä. Kesällä hän oli isosena rippileirillä, on lukion tutor-oppilas, aikoo nuorisovaltuuston varajäseneksi ja järjesti YAD:n (nuoret huumeita vastaan) kanssa punkkonsertin. Hän oli perustamassa Kajaaniin vihreiden nuorten ja opiskelijoiden (ViNOn) paikallisosastoa ja matkusti Helsinkiin maailman parantajien koulutukseen. Lisäksi hän on laulanut hiljaisuuden messujen pikkukuorossa, hurautti kesken kouluviikon kahden kaverin (pojan) kanssa Jyväskylään konserttiin, mainosti kesällä banaanipuvussa reilun kaupan tuotteita Runoviikolla... ja päätti käydä lukion neljässä vuodessa ehtiäkseen opiskella kaikkea kiinnostavaa ja elääkin siinä sivussa. Muutama päivä sitten hän oli suunnittelemassa ViNOn pikkujoulua: olennainen osa iltaa oli mäenlasku pulkkamäessä. Ainoa ongelma tässä kaikessa kuulostaa olevan, että aika ei riitä kaikkeen: klarinetin soitosta tyttären oli pakko luopua. Kaverien kanssa hän on käynyt pitämässä hauskaa lavatansseissa. Lukion vanhojen tanssien kurssi on juuri alkanut - ja Pariisista lähti mukaan lumoava sininen tanssiaispuku...

...Isoin matkamme (Kristiinan poissaolon jälkeen) oli kuitenkin, kun Matleena ja viisi muuta lukiolaista, äiti ja kolme muuta aikuista (seurakunnan nuorisonohjaajia ja lukion uskonnon opettaja) lähtivät lokakuussa kahdeksi päiväksi Pariisiin ja viideksi Taizéhen. Se oli IHANA matka. Nauroimme ja lauloimme niin paljon, että sen matkan muisteleminen vaikuttaa kuin kirkasvalolamppu kaamoksessa.



että näin. oon minä näköjään aika paljon ehtiny tehä, eikä tossa oo LÄHELLEKÄÄN kaikkea :)