IRC-Galleria

Syvä ahdistus painaa mieltä ja kehoa. Mikään ei tehoa, mä vaan ajattelen sinua ja minua.
Kaikki meni pieleen. Sun kaunis kuvasi jää syvälle mun mieleen.
Sä sait mut paljon tuntemaan ja paljon sinua rakastamaan.
Sun kauneutesi mut uskomaan sai tunnen poltteen kuuman rinnassain.
Miksi tuskaa ei voi mikään pysäyttää? Arvet sydämeen siitä ikuisesti jää.
Mua ei kiinnosta herätä tänää ollenkaa, eli nukun kokoaja, et aika menee nopeempaa.
Miksi kaikki paha jää aina mielee. Mua pelotti se päivä ku kaikki meni pielee.
Eikä kukaan voi ymmärtää miten paljon sua rakastan.
Et oo samallainen ihminen kun maassa kuka tahansa.
Oon ollu joskus hirvee, mut silti mä välitän. Oot tärkee en voi elää ilman sua nyt sen käsitän
Jotenki alko vaa pakottaa sydäntä, ku paskamuistot viiltelee syvältä.
Ois mulla jälleen sulle sanottavaa, mut en pysty sanomaankaan vaik mieli pakottava.
Haluisin kertoo ehkä jollekkin miltä musta tuntuu ja elämä valuu käsiltä.
Mut se on vaikeeta, en ole ihminen joka osaa puhuu, en ole täydellinen.
Mä en oo onnellinen tai en mä tiedä ku on iloo ja suruu mut jaksan vielä.
Miten mä sanoisin kun en tiedä itekkään on asioita jota en tajuu vieläkään.
Mut ehkä viel tänää mä tulen ymärtämää elämän merkityksen.
Mut ehkä ei oo enää paljon aikaa tuntuu et elämä menee samaa raitaa.
Mut parempi pysyy hiljaa ja havahtuu hiljentyy yksin maailmaan karuun.
Oon kusipää, mut en nosta kusta päähä. Elämä epätasast, polen mustas jäässä.
Varmaa monet huomannu et mä en haluu huomioo. Tehny pahaa, mut en onneks saanu tuomioo.
Mä oon yksi näistä ihmisistä joiden elämä on kylmää ja jäistä.
Ja mä mietin että kyllä tämä tästä vaa vitut ei ku ei tuu oikee mitää elämästä.
Mun elämä lainehtii niinku pieni lautta. Mun sydän on vaan täynnä rakkautta.
On vain kädes monopolinappula ja elämäni pelilauta jolla liikun kuten kadulla.
Palapelin lailla kokoon elämäni kasaan mutta kun aina pala puuttuu silti pakko jaksaa.
Ainakin yrittää surkeiden sattumusten kautta nopanheiton päässä Saattaa olla käsi joka auttas.
Heittää ne nopat vielä kerran pelilaudalle ennen kun ruusut tuodaan jokaisen haudalle.
Tää on yhtä suurta sattumaa ei mikään estä niin paljon satuttaa että ei meinaa kestää.
Tää on vaan peliä pakko viel keritä viimenen tsäänssi pakko viel selvittää.
Se mistä toiset hymyili nii meikää alkaa pännii. Ku teet kotona läksyjä ni meikä vetää kännii.
Pistän luurit korville, oon yksin hiljaa. Elämä levis sormille... Oon yksin hiljaa.