IRC-Galleria

Reilu 9viikkoa työelämää jäljellä. Sitten ammattinimikkeenä kotiäiti :). Oon koko ajan ollu sitä mieltä että millä mä pystyn jäämään töistä pois, kuinka mä osaan olla kun ei tarvii tulla töihin. Mutta nyt viime päivinä on kyllä iskeny se olo että voi kun tää loppu aika menis nopeesti. Kotonakin riittää hommaa ihan koko päivä työksi ilman sitä vauvaakin, joten ei ainakaan tule tylsä mammaloma ennen lapsen syntymää.

Olin tossa pari päivää saikulla ihme kuumeilun ja lihaskipujen kanssa. Tänään kuitenkin takasin täällä ja iltavuorossa. Jonkin sortin supistuksiakin on nyt ollu pariin otteeseen, ei samanmoisia kun aikasemmin vaan sellasia kivuliaampia. Kai ne kuuluu asiaan.... :/ ??

huomenna pitäs varata se sokerirasitus aikakin. Ällöttää jo valmiiksi. Mä en muutenkaan saa kurkustani alas mitään mikä on vähänkin epämiellyttävää, kuinka hitossa mä saan sen litkun juotua! x__X No pakko yrittää.

Mä oon taas tänään miettuíny elämääni. Mä olen aina toivonu että löytäisin sellasen tytön, josta vaimon saan. Sellasen joka on mulle se elämän puuttuva palanen. sellain jonka kanssa saan perustaa perheen ja elää onnellisena. Nyt mulla on yhtäkkiä kaikki.
Mä olen maailman onnellisin. Aina sitä nyt jotain valittamista elämäänsä keksii, mutta tosiasia on että tähän on tyytyväinen, koska asiat vois olla ihan päälaellaankin jos ei olis käyny tälläin tuuri elämässä.
Kai se kaikki paska ja huonot vuodet oli vaan sitä varten elettävä että sitten pääsee nauttimaan oikeesti onnellisena olosta. Ja minähän nautin :D

Rakastan mun kultaani, hulluja koiriamme ja sekamelskaista kotiamme enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. See on meijän, meijän oma elämä jota kukaan ei voi meiltä viedä. Ainakaan iöman että tappelisin helvetisti vastaan. Niin se vaan on.

Rakastan sua <3