olen siis palannut pari kk meni etten täällä päässsyyt käymään oli siaraalassa 4 viikkoa.. ja en suoraan sanottuna tiiä enää mitä tehdä.. mut itsellä tällä hetkellä kaikki hyvin :)
paljon on sattunut ja tapahtunut ja aika isona asiana tuli tää oma sairastuminen kanssa.. tuntuu vaan välillä niin vaikeelta yrittää jaksaa selviytyy yms. mutta eiköpähän tämä tästä kun päivä kerrallaan menee..
Erityiskiitos omanlle Tonilleni joka jaksaa tätä tilannetta vaikkei tää helppoa ole <3
Olen niin helvetin kyllästynyt teenäisiin ihmisiin... sekä valehtelijoihin.. jos ihminen ei voi olla sitä mitä oikeesti on. ja sanoa että mitä oikiasti tuntee niin mikä mättää??
kuinka paljon menetyksiä yhden ihmisen pitää kestää. perä jälkeen.. olen niin väsynyt itkemään ja olemaan surullinen :( mutta kait se tästä sitten.. vaikka todella vaikelta tuntuukin nyt niin jaksan mennä eteenpäin perheeni sekä rakkaan takia..
Paljon on tapahtunut niin lyhyessä ajassa ensin lähti isä ja sitten pikkuveli. en todellakaan tiedä enäää mitä tehdä.. täytyy kait tästä jotenkin jatkaa..