Nyt ahdistaa. Menneisyys taitaa tulla takasin kummittelemaan ja vanhat VIRHEET palaa mieleen. Ei saatana, että on joskus voinu olla tyhmä! En tiiä kehtaanko kohta enää aukasta ulko-ovea. Lukitsen itseni kotii. Saa tulla kylään.
Joskus se nuoruus vaa sai pään ihan sekasin ja teki typeriä valintoja. Pitääkö niistä kärsii viel vuodenki jälkee? Auts. Haha. Ei sais nauraa, mut ei voi ottaa vakavastikkaa. Voiko olla enää todellista?
Toivottavasti se menneisyys nyt vaan pysyis siellä minne se kuuluu. HISTORIAAN. En haluu nähä sitä enää ikinä, en haluu kuulla siitä enää ikinä. Älkää muistuttako. Kiitos.
P.S Mukkulan ranta kutsuu ja ehkäpä muutama huurteinen with you<3