Katson kaunista auringonlaskua.
Laitan silmät kiinni, kuvittelen sut mun viereen.
Pitäisit kädestä, kuiskaisit välittäväsi, hymyilisit ja saisit mut kaiken muun unohtamaan.
Voin kuvitella jopa tuoksusi tuulessa, kuulla äänesi laineiden lyödessä kallioihin.
Havahdun, muistan...
Se on vaan typerä unelma.
Sua ei ole olemassa mulle... enää... </3