Oli tossa jotain höpinää unista.. tässä mun viimeöinen.
Minä taas viimekerralla harrastin ensin seksiä minulle tuntemattomaksi jääneen mystisen vaalea hiuksisen naisen kanssa joka kuitenkin osoittautui juonittelijaksi. Paikka mihin hän minut vei lemmenhetkeä varten oli mielisairaala jossa aivan tavalliset ihmiset pumpattiin täyteen herskaa niin että ne jäi siihen koukkuun eikä voineet lähtee pois. Herksapäisille poloisille tehtiin mitä sairaimpia ihmiskokeita. Samaan loukkuun oli jäänyt muuten Pietruska. Pimeän turvin päätin karata. Murtauduin ilmastointikanavaan, ja pudottauduin alas siivouskomerossa, josta löysin peltisakset joilla kävin murtamassa pietun sellin oven auki. Kannoin hämäränrajamailla olevan pietun ulos siitä helvetillisesti kompleksista ja matkalla mies alkoi jo virota. Olimme noin 200 metrin päässä pääportilta kun peräämme ampaisi lauma valkotakkisia. Pamautin mukana olleen ruiskun pietun etureiteen ja johan mies virkosi. En tiedä mistä ruiskun sain tai mitä sielä oli, mutta seuraavaksi muistan että juoksimme. Ihan vitun lujaa. En oo niin lujaa kokenut juoksevani aikoihin edes hereillä, käännyimme korttelin taakse jossa tiemme erosivat, en nähnyt pietua enää, juoksin vielä kaksi korttelia, käännyin oikeaan ja huomasin olevani Joensuussa. Jani Kontturi käveli minua ystäviensä mukana vastaan, he olivat menossa baariin juhlimaan, vaihdoin nopeasti pari sanaa, jatkoin juoksemista.. ja heräsin kusihätään.
Eka fiilis ajatuksenjuoksun alettua oli että mitä vittua, mutta sitten alko taas naurattaan. Aivan uskomattomia juttuja sitä tuleekin uneksittua.
Mutta vittu soikoon! En taaskaan hogannu tehdä sitä mikä mun on pitäny toteuttaa jo pari viikkoo, kun mua seuraavan kerran unessa jahdataan, nii mää käännän situationin toistepäi. Vitut mää lähe mihinkään haneen, mää alan jahtaan mun alitajuntaani ja se saa juosta henkensä erestä.. toimii tää homma nääs molemminpäin.