IRC-Galleria

Aukene mieli,
tää on pyyntö sekä käsky
mut fiilis on vaan niin zen
pysyy tiltissä kieli
oon hetkessä kiinni
integroitunut flow
kiidän läpi vuoriston
ympäröi mut ruska
näkökenttä laajenee
tippuu lehtii puista
tän hetken joskus viel ehtii muistaa
rupes ajatus luistaan irtoon
lähestyy asema, sovitan naamaria
massituohijärjestelmä jokpäiväisen larppauksen takaa
epäreilusti tääl onnea jaetaan
jos koitat luoda sen itse:
sut telkien taakse haetaan
rattaat pyörii,
luonnon yli ajetaan jokapäiväsillä teoilla
padotaan moskaa, joskaan
ei o aina helppoo olla hyvä ja jaksaa
ku kuninkaatkin on sua vastaan
vaik sit ainut paha teko
ois pukeutua rastaan
joutuu vaikeuksien yli kasvaan
joka askel ja oppositioo lisää
mitä paremmaks ittees teet
sen enemmän onnettomat sua yrittää
sheimaa, fleimaa
jatkuvasti ne jotain geimaa
mut teidän tasot on niin nähty
työnnätte kredittii sit lisää
enkä enää juokse karkuun
tai ala parkuun
ennen lippaan pohjaan
teidän hilut käännän
oon hiljaa ja tuijotan
en tuhlaa ees nauruu
tsekkaa omaa mieltäs nyt
se toivoo et saa kontrolliin sun kädet
se haluu solmii sun kielen
turpa rullalle ja taskuun
käytät koko potentias
ja silti osakkees vaipuu laskuun
kukahan sä edes olit?
teil liikaa roolii,
se on mulle vaan moodi,
käyttäytymisprosessin koodi
näen läpi tän kaiken
hymähdän hetken
unohdan teidät
mul on omat jutut ja retket
voitte olla vierellä
jos ette haluu kierrellä
kas kaikesta huolimatta
jatkan tullen ja mennen
päiväst toiseen parempaa tavoitellen
seilaan. aika-ajoin feilaan
mut kaikest oppii
en sulkeudu koppiin ku studios
telttailen sisätiloissa
lumeneita sielun lailla
en oo ikinä kukkaa vailla
sakramentti syvältä
hiisaan savut
mun elämä tuntuu pyhältä
ku vuoristo, erakon luonne,
mä toimeen tuun vaik
hampait kiristellen valvon
omaa potentiaani palvon
masennusta vastaan
ammun Dimitrisalvon
luon ympärilleni siitä
murtumattoman kalvon.

tiedät kyllä mistä kivistää
syyt sun kasvoilla itsekin tiedät
onks luopuminen koskaan helppoo
kun mieles prakaa vastaan
kaikki oikea ja hyvä
on luontooni vastaan
vois olla kaikki hyvin
mut sit mieluummin hukut paskaan
ku taistelet sitä vastaan
ei oo niin iisii
ees skriivaa biisii
ku oot pahin vastustajasi itse
mielesi päästäsi poista
myötäotteella sairauden leukaluust kiinni,
koko kasetti ulos,
tai sit samaa kehää toista
aika on tiini
ota tästä hetkestä kiinni
matto jalkojen alta pois
uutta kuosia tilalle
on liikaa hetkiä jo duunattu pilalle
vaik sit muista näyttää ku olisin hullu
oon tähän pisteeseen tullu
juttui tarpeeks kuullu
sun negaatio on mulle enää
vain looginen operaatio
sen totuustaulu on mulle selvä
toi tunneperäinen jorina
säälittää ku sinkkiämpäri korina
tervetuloa yrittään koko rahalla
mut muista et liikut mun torilla
mun realmis mä oon silverbäkki gorilla
hallitsen luontoo, summonaan sateita
jaan eetteriin sanaa
sun päänsisänen hobbyhallin kuvasto ei tunne samaa
hiisit käännän jokapäivä uudet läpät porisee
silmät avaan auringon ensisäteet kirpasee
tarvii vääntää moccaa pikaseen
ennen ku ees ite tajuan
oon kolmivaihe virras
valmis tekeen ja meneen
suurta työtä jatkan
trapetsilla keulin
edelleen sama trippi
vähä ku obelixin flippi
yhest harha-askeleesta elämä kiinni
siihen asti pyrin oleen enemmän ku fiini
toistaiseksi voimassa oleva diili
eteenpäin ylös alas
sivureittiä kuljen
määränpää alati muuttuu
turha siit on suuttuu
eilen oli noin
huomenna se tulee oleen eri
version päivitys uuteen
matkal totuuteen on kivisiä polkuja
mut sitä reunustaa rohkeus,
rehellisyys on vakio
huomaatko jo vai alanko tavaan?
Beissin lataan
oon velho
mun ja kaverien salakerho
sulle parhaat tippaa
kauhakuormaajan kippiin budia
ympärillämme monta sataa iloista hippii
ootko sit yks niistä?
sanon tän muista
elämän ilon voit oppii
kylväen, vaalien, kasvattaen paahtoo
lataa uudet ja menee suut vaahtoon
muut poimii puskist
me kurotetaan settii kuusta
hedelmät aina omasta puusta

XXXDDDD

hengitän happea
ajatuksia positiivisiä lisään
taistelen tuulimyllyi vastaan
mun pääs snadi ahdinko
se duunaa lattialle mun verilammikkoo
henkee ulos, höyryä lisää
uppoan syvälle itseeni
perimmäiseen tilaan
oman subjektiivisen realmini sisään
mun magia
itteeni kirurgin tarkkuudella operoin
menneisyyttä ei voi muuttaa
mutta sen vaikutus mun tulevaisuuteen
kaipaa uutta suuntaa ku kyöpelivuori luutaa
astun tuolle puolen aikaa
oon tääl rajoittamaton
ilman kahleita ajan
tahdissa psyykkeeni laulun
tahtoni universumille lausun
tapahtu mitä tapahtu
oon elos
pyydän sulta voimaa sisäinen pimeys
olemassaolooni tuo lapsenomainen keveys
anna käyttööni kokonaan mun olemukseni spektrin leveys
jokapäivä parempaa tietä, puhun demonieni kieltä
en anna pelon hallita mun mieltä
puran takaumani sieltä minne valo ei kajasta
Jumala on kuollut,
oon oman itseni majakka
taakkani kaksin käsin kannan
mieleni lukkoihin avaimet taon
ulottuvuuksieni potentian auon
tiedän miten tästä jatkan
onnellisuuden itselleni annan
suljen operaation, rituaaleihin tauko
hengitän ulos, meno kevee
fiils täynnä lempee
nojaan taakse, taas uuden päivän siedän
eilisen sivuist puolet suttuun
grimoireen rustaan
mustetta sivuille kuskaan
kyllästynyt uppoon taas pohjille
haluun hyvää hustlaa
onnea sydämeen tilalle tuskan
nippunuppu huulille piippuun
sit taas höyryy henkeen sisään
kun pidätät, nousee olotila kevee
se jysäyttää leukaan ku Klitshko
jos et usko, testaa itse ja tiedä
kipu alkaa tippuun kun jaksat hetken aikaa viellä
kuuntele niin saat pari vinkkii:
aamust iltaan työstät sitä maagista linkkii
ajasta ja tilasta vapaana tahtosi voimalla
etenet ulottuvuuksien välillä
lennät käsillä, vaihdat levelii
sun elämä, sun valinnat sut muutti
oikees kädes kynä, vasemmas tuutti
aaiiiyeeeeeeeeee madafaka XD

Taas tuijotan tyhjyyteen
tunnen vain rakkautta
se nousee sydämmestä aivoihin
kiertää jalkoihin
minkä sille mahdan
että sua kaipaan
tää tunne
mua aina vaivaa
se mitä ei tule
minne emme mene
sielun satamassa
yksi vene

tiedän ettei oo mahdollisuutta
ei oo perusteita jatkaa
mahdollisuudet monet
tehdä sitä mitä
molemmat ei halua
ei yhteistä säveltä laulaa
ja se tunne mut alleen hautaa
turhaan itken
tää kaipuu on loputon
vaikka kyyneliä kitken
rakastan sua
en pääse irti
enkä edes halua

sain sun kanssa niin paljon hyvää
tunne joka ei poistu
ei myöskään nyt sun kanssa toistu
lämpösi edelleen mun sisällä kiehuu
muistoissa korkealla lippu liehuu
vaik sisältä oon jäässä
pidän tulevaisuuden päässä
jaksan olla sitkee
sieluni ei koskaan unohda
ei koskaan unohda
ei
ei

kun kosket mua se on taikaa
kelata taakse
en voi aikaa
ei mikään sitä pysäytä
ei muutosta voi harhaan viedä
sä ikuisesti tiedä
mun sydän, sielu, rakkauden kehto
oot aina siellä

yhteyttä välillämme ei mikään poista
vaik jakaisit elämäs ja onnes rakastaen toista
en ole katkera, en sulkeudu
en halua vihaa
ei mikään tunne
ei yksikään teko
rakkauttani poista

Viimeseen hengen vetoon
tunnen kiitollisuutta
saimme sielun palamaan
tuhannet asteet
muistan meidän ensi katseen
sanat, kosketuksen

Jotain mikä ei toistu
ei myöskään poistu
jotain kemiaa suurempaa täs on
yhteys jota ei teoriat kuvaa
tunne joka ei kysy lupaa
sanat ei riitä sitä kuvaan

aikaani suruun nyt tuhlaan
astun harhaan, roikun kurjuudessani turhaan
mun rakkauden on oltava vahvempi
sen pitää voittaa masennus
sen pitää voittaa ahdistus
vahvempaa kuin kaipuu
ei voi mun onnellisuus taipuu tän edes
vaik oonki kaulaa myöten vedes

rakastan sua ja se tuntuu hyvälle
alan pääseen tunteideni perälle
pohjimmaiseen tuntemukseen
kaiken pinnan alle
syvemmälle itseeni kaivaudun
tuska pinnalle jää
sua rakastan mää
ahdistus enää vain jälki
avaan sydämmeni, en sitä telkeä
tuun oleen fine, mä selviän
rakkautta en menetä
kunhan kerkeän,
oloni taas keveä,
käynnistän prosessin,
tuun oleen eheä

tää aina elämään jää
vaik meil eri määränpää
tunnen sua kohtaan niin paljon hyvää
ei edes ero sitä voi muuttaa
asia on niin
niin ettei se katoa
ei sitä edes aika tuhoa
odotan ja säilytän tän
jokainen hetki
mieleeni retki
ja vaikket oo tässä
oon aina läsnä

laulan
nauran
autan
katson
rauhan

's something natural in the way you touch me,
Yeah
It's a feeling that I can't describe,
Yeah
There's something mystic in the soul connection,
Yeah
There's something magic in your misty eyes,
Yeah
Don't you say that it's all the same,
Yeah
Don't you say that it's all the same,
No.
'Cause there's something that I can't explain,
'bout this,
Something that I can't explain,
Yeah.

I can't explain,
Oh no,
Hey,
Yeah,

Before the night is over,
I want to shake the question,
I want to leave it for now,
Without another mention.

We should be letting go,
Instead of holding on,
But then the eye in my mind,
A mystery is born.

No use in looking further,
You know it isn't there,
And you can stare all you want,
The answers won't appear.

Try to find it but I lose myself.

I lose myself in you.
I said I lose myself in you.
Yes I lose myself in you.
Yeah I lose myself in you.

Breathe easy lovers,
Breathe easy lovers,
Breathe easy lovers,
Breathe easy lovers,
Breathe easy lovers,
Breathe easy lovers,

I know you're only wasting time.
Breathe easy
Questioning between the lines.
Breathe easy
The feeling knows no name,
It is what it is,
And there's no explaining,
What it is, what it is.
Yeaah yeah yeah.

There's something natural in the way you touch me,
Yeah
It's a feeling that I can't describe,
Yeah
There's something mystic in the soul connection,
Yeah
There's something magic in your misty eyes,
Yeah
Don't you say that it's all the same
Yeah
Don't you say that it's all the same,
No.
'Cause there's something that I can't explain,
'bout this,
Something that I can't explain,
Yeah.

Murhamiehen tunnustus:


Suunnittelen erään ihmisen murhaa,
hän on syypää tähän ikuisuuden kestäneeseen tuskaan,
istun kellarissani, kirjoittanut olen 666 sivua mustaa,
suunnitelma on valmis,
kohta olet polvillas anelemassa armoa turhaan.
musta kaapu päälläni,
silmieni kautta näät,
on sielussani pelkkää tummaa.

Sirppi kourassani raahaan sua alttarilleni,
henkitorveasi kuristaen,
kuolon korinasi luurangot kaapista herättää,
ne ympärillemme kertyy,
kun tunteeni käteni ympärille piikkilankana kiertyy,
pulssi kiihtyy, kaulavaltimo sykkii
kylmän terän nostan, esiripun lasken,
huone täynnä peilejä paljastuu,
kun voimat pimeyden otteeseeni valjastuu

Sirppi valtimosta haukkaa, veret huoneen lattialle laukkaa
Putoat polvillesi, kaapu tippuu,
repäisen sirpillä pääsi irti,
viime hetkellä katsot peiliin,
valaistuksen koet ja silloin tiedät:
uhrini on minä ja surmaajana olet sinä.



Ihminen joka ajaa itsensä lihamyllystä:


Tartun myllyn kylmään rautaan
kierrän leuan kiinni käteni ympärille
olen tahtoni puristuksessa
kiilloitan vielä terät, tiivistän osat
puinen kampi, keittiön pöydälle
verilampea kaipaan,
en ole nauttinut itsestäni pitkään aikaan

Kerään palaseni kontteihin,
sijoitan ne eri laivaan,
mutta vielä hetki:
edessä euforinen retki
läpi myllyn mä tirskun
tuikkaan tuleen kirjahyllyn
ja päälleni pippuria rouhin,
puukahvaa kourin,
otteen saan
kitaan astun ja veivaan kampea
jalkani murskaantuu, toimenpide on hidas
amatööri tuskautuu, mä otan rauhassa
lihat myllyn perästä vapautuu
Jumalten rattaat edessäni avautuu,
työstän lisää, itseni edessäni keoksi kasaan
terällä keon linjoiksi tasaan
kaulavaltimostani pillin väännän
vasemman sieraimen kiinni käännän
silmät pullistuu, kädet hikoo
laitan itteni kokonaan likoon
kulmakarvat nykii, meikä itteeni kitusiin rykii
mylly pyörii ja uudet väsään


Oodi vapautumiselle:


Rajan taakse nähtyään kyyristyy matkaajan mieli
saavutettuaan ikuisen rauhan,
ken itsensä takaisin elämään raahaa?

Hän repii elon irti ruumistaan,
ei enää maskeraa itseään muiden edessä,
jalat ovat jo Manalan veressä.

Tuomittava ei armoa anele,
sormenpäistä viimeiset kanteleen nuotit
kolmanteen silmään lyijyluodit.

Hän nauraa katkoessaan selkärankansa,
hymyilee korvien täyttyessä mudasta,
kutsuu demoninsa esiin hukuttautuessaan suohon.

Hylkää mielenterveytensä alelaariin,
evää isiensä oikeudet lapsenlapsiin,
päättää verilinjansa Saatanan esikartanon ovimatolle
Päästää itsensä pois tuskasta,
ei enää kertaakaan nauti syksyn ruskasta.

Kahden käden ote leuoista,
adrenaliinin hiostamat kädet epäröivät vain hetken,
sielun päätösvaltaa ei kukaan ylitä.
Lihat repeää, kallo aukeaa, Juudas suoneen vetysyanidit tykittää
henkitorven korina peittyy ruokatorvesta tihkuvaan vaahtoon,
ja elämä päättyy metalliseen paahtoon.

Maallinen taival takana,
hän on vihdoin itsestään vapaa,
ei olemassaolo enää ihmistä rajoita,
ei ruumis mieltä majoita,
ei psyyke todellisuutta hajoita.

Jäänteet pyyhkiytyvät tomuksi,
hän siirtyy universumin romuksi,
ei sikiä pyhästä, ei muista mitään hyvästä
vain pimeys läsnä, nyt, aina ja tässä
kädessä mustapekka ja pataässä.

Läheiset huutaa ja suree,
hän aistinsa ummistaa
ja kielensä poikki puree.



Mielenterveyden hylkäys loru:



Elämänkaari mutkalle taipunut,
matkaanko kohti syntyä vai loppua?
Löydänkö edestäni taakseni jätetty elämä taas?

Kipuan tikapuita, etsin keinoa päästä mielestäni eroon,
ruokin synkkyyttäni tuoppi kädessä,
epätoivo sinussa, herättää pedon minussa
puolat katkeaa, tahtoni kahtia ratkeaa,
kolmas silmäni täynnä usvaa,
palvon tätä eternaalista tuskaa.

Lautturi ruumistani tuonelaan kuskaa,
kaivan silmäni auki lusikalla jonka jo heitin nurkkaan,
pupillini täyttyvät riimuista,
palastelen sydämeni rituaalin raiskaaman alttarin eteen,
bongiini pyhät veret lasken, katakombin täyttää halo,
sulkeutuu viimein valo.

Raavin lattiaan symbolit elämän,
messu esiripun takana raikaa,
huudan loitsuja, nyt kuulee taivaat,
maa repeää, mun mielessä on keveää,
nouset valtaani, avaat rautaporttini sisimpään,
tartut sairauteni rankaan, se takaisin voimani antaa
poistat puoleni karvaan, pimeys luotani karkaa,
nostat kaivoni pohjalta sielun, täytät limalla mieleni nielun,
seremonian torvet poistaa masennuksen rahdin,
tästä eteenpäin määrään itse tahdin,
viimeinen säie entiseen katkaistu,
polvistun, näen viimeistä kertaa näin,
antaudun edessä Etanakuninkaan mahdin,
olen vakaa, asteroidi kiertoradan takaa,
uuden beissin lataan,
edelleen noiduttuna piikkien päällä makaan
ja sen kerron sulle mitä aion:
eteeni iäisyyden ajaksi uudet savut taion.


Magia #1


Sieluni lukittu
mieleni raiskattu
kehoni hylätty
kannan niitä mukanani
en tiedä miksi
tai miten kauan
vielä tätä kokemaan joudun
tiedän vain: loppu koittaa tunnelin päässä

Pyyhin pöytäni tomusta
pulverista ja kukasta
nostan kallon pöydälle
pentagrammin yläpuolelle
sytytän liekin
avaan seremonian

Kutsun johtavaa voimaa
suljen silmäni
avaan sisäiset muurini
päästän pimeyden sisälleni
lausun tahtoni universumiin
ja Saatana laskeutuu ylleni

Revin solmuni auki
lapsuuden kiusaus
nuoruuden kidutus
aikuisuuden epätoivo
iäisyyden ahdistus
ankeus ja masennus
virtaa lävitseni
viha ja katkeruus

Hukun tuskaan
vanhoja tunteita
romukoppaan kuskaan
huudan, tuhoan moukarilla kaiken
ja mä luulen
sä et vieläkään kuule

Levitän muistoni ympärilleni
olen pimeässä laaksossa
ja se kutsuu mua eteenpäin
ulos ja ylös elämästä

Mä en lähde vielä
oon jo käynyt elämän ulkopuolella
siellä ei ole mitään
ei mua odota kukaan
en liity sun mukaan

Mun tahtoni aito
mun magia pyhä taito
etsin totuutta sieltä
minne sinä et yllä
juon Graalin maljaa
ja tiedän
tuhoan sut mielestäni kyllä

Xeper.