IRC-Galleria

Aivan pian avataan aarrearkku, josta avautuvat aineen salaisuudet ja maailmankaikkeuden alkuhetket.

Tai sitten luvassa onkin maailmanloppu mustien aukkojen syövereissä.

Ehkä voidaan ottaa vähän takaisin. Kyseessähän on kuitenkin vain ehkä ihmiskunnan suurin tieteellinen koe koskaan: Sveitsin ja Ranskan rajalla maan alla uinuva, kolme miljardia euroa maksanut, 27-kilometrinen LHC-hiukkaskiihdytin käynnistetään keskiviikkona ensimmäisen kerran.

Jokunen pessimisti uskoo, että tämä on virhe. Heidän mukaansa kiihdyttimessä valtavaa vauhtia törmäilevät hiukkaset synnyttävät pikkuruisia mustia aukkoja, jotka ennen pitkää nielevät maailmamme.


Mustia aukkoja ei ole vielä näkynyt

Kosmologian professori Kari Enqvist myöntää, että kukaan ei voi tietää aivan tarkkaan, mitä uudesta huipputehokkaasta kiihdyttimestä - tai oikeastaan törmäyttimestä - putkahtaa. Maailmanloppua Enqvist ei pelkää.

- Tuollaisten mustien aukkojen syntyminen on erittäin epätodennäköistä. Ja teorioiden mukaan sellainen höyrystyisi saman tien syntymänsä jälkeen, Enqvist rauhoittelee.

Jos pelkkä teoria ei riitä päästämään mustan aukon pelosta, Enqvist kehottaa luottamaan kokemukseen. Hänen mukaansa kosminen säteily aiheuttaa maapallolla jatkuvasti paljon suurienergisempiä törmäyksiä kuin uusi törmäytin pystyy saamaan aikaan.

- Eikä täällä näy mustia aukkoja, hän kuittaa.

Koko valtavan törmäyttimen tarkoitus on auttaa tutkijoita alkeishiukkasten etsimisessä. Alkeishiukkasiksi kutsutaan niitä hiukkasia, jotka eivät enää koostu muista hiukkasista, siis aineen pienimpiä osasia.

Käytännössä hiukkasia metsästetään törmäyttimessä ajamalla atomien ytimistä löytyviä protoneja valtavalla vauhdilla päin toisiaan. Törmäyksissä protonit hajoavat palasiksi, joista osa on alkeishiukkasia.


Hiukkaskiihdytin on kuin mopo

Enqvistin mukaan tutkijoita kiinnostaa erityisesti niin kutsuttu Higgsin hiukkanen, joka on aineen perusolemusta selittävän hiukkasfysiikan standardimallin mukaan olemassa. Sitä ei kuitenkaan ole vielä havaittu.

- Higgsin hiukkanen puuttuu vielä standardimallin kauniista katedraalista, Enqvist muotoilee.

Kun protoneja päästään törmäyttämään aivan uudella vauhdilla, törmäyksen jäljiltä toivotaan löytyvän myös Higgsin hiukkasia. Tai ainakin jälkiä niistä. Suurin osa alkeishiukkasista ehtii elää vain silmänräpäyksen, niin myös Higgsin hiukkanen.

Enqvistin mielestä jännittävintä on kuitenkin se, että uudessa törmäyttimessä voi syntyä hiukkasia, joiden olemassaoloa ei ole tähän saakka osattu edes arvata.

Keskiviikkona tuskin maailmankaikkeus vielä paljastaa salojaan. Kyseessä on ensimmäinen koekäyttö ja valtava laite vaatii vielä hienosäätöä.

- Hiukkaskiihdytin ei ole vielä täydessä voimassaan. Se on vähän niin kuin mopo, sitä pitää viritellä, Enqvist selittää.

kuuntele haastattelu:
http://ylex.yle.fi/audiot/viltteri/tuleeko-maailmanloppu-kun-kiihdytin-k%C3%A4ynnistyy

Huomenna on luvassa historiallinen päivä tieteen maailmassa, sillä Sveitsin ja Ranskan rajalle Cerniin sadan metrin syvyyteen rakennettu, 27 kilometrin mittainen hiukkaskiihdytin käynnistetään huomenna keskiviikkona ensimmäistä kertaa. Hiukkaskiihdytin nimeltään “Large Hadron Collider“, eli suomeksi hardonitörmäytin on suuri kansainvälinen yhteishanke, jonka eteen on työskennelty jo 20 vuoden ajan. Protoneita törmäyttämään suunnitellun hiukkaskiihdyttimen avulla on tarkoitus vaatimattomasti hakea vastauksia aineen peruskysymyksiin, kuten mikä on kaiken aineen alkuperä ja kuinka maailmankaikkeus syntyi. Kiihdyttimen avulla pyritään niin ikään todistamaan teoria Higgsin bosonista, eli yleisesti hyväksytyn alkeishiukkasmallin pätevyys.

Laitteen avulla selvitettävien asioiden listalle kuuluu myöskin “science fictionilta” kuulostavia kysymyksiä, kuten onko antimateria materian täydellinen peilikuva? ja että onko oman ulottuvuudemme rinnalla olemassa lisää ulottuvuuksia?

“Maailmanlopputeoreetikot” ovat myöskin valmiita nimeämään kiihdyttimen tuomiopäivän laitteiksi, sillä on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että kokeiden yhteydessä voisi syntyä esimerkiksi vakaa musta-aukko kohtalokkain seurauksin. On myös esitetty teorioita, että kiihdytin saattaisi synnyttää “jonkin tavallista ainetta vakaamman eksoottisen aineen”, “protonin hajoamista katalysoivan magneettisen monopolin”, tai että kiihdytin aiheuttaisi “virheellisen tyhjiön purkautumisen”. Tutkimusryhmä on kuitenkin vakuuttunut, että laite ei voi aiheuttaa mitään todellisia vaaratilanteita.

Historiallista tapahtumaa on mahdollista myöskin seurata livenä webcastin välityksellä osoitteessa webcast.cern.ch

jos nopuksista puhutaan niin ne "hiukkaset" (vai mitä ne nyt on) kiertää ton 27km pitkän tunnelin noin 11000 kertaa sekunnissa :) et aika vauhtii on kyllä :)

Jo neljä erillistä turvaongelmaa

Googlen uunituore Chrome-nettiselain on saanut paljon kiitosta esimerkiksi nopeudesta, ja edistyksellisistä tietoturvan ominaisuuksista. Selaimesta on kuitenkin löytynyt kiusallisen useita tietoturva-aukkoja. Erillisiä tietoturvaongelmia on alle viikossa löytynyt neljä.

Heti julkistuksen jälkeen löytyi turva-aukko Chromen pohjalla olevasta Webkit-ytimestä (aiempi uutinen). Webkitiä on kehitetty Applen Safari-selainta varten, ja aukko oli jo korjattu. Chrome käytti Webkitin vanhaa versiota, josta turva-aukko vielä löytyi.

Vielä kolme uutta turva-aukkoa
Pian tämän jälkeen löydettiin toinen turva-aukko, jolla muuten erittäin vakaaksi rakennettu Chrome kaatui kokonaan. Turva-aukolle julkaistiin mallikoodia, jolla kaikki Chromen välilehdet sai kerralla nurin.

Uutispalvelu Zdnet kertoo lisäksi, että ukrainalaiset tutkijat ovat löytäneet Chromesta turva-aukon, jolla voi ladata netistä haittakoodia uhrikoneelle. Haittaohjelma ilmestyy käyttäjän ladattujen ohjelmien kansioon ilman mitään varoitusta tai lupaa käyttäjältä.

Lisäksi vietnamilaiset tietoturvatutkijat ovat julkistaneet mallikoodia, joka hyökkää Chromen kannalta varsin noloon aukkoon. Tutkijat ovat löytäneet Chromesta perinteisen puskuriylivuodon, jonka avulla uhrikoneessa voi ajaa hyökkääjän omaa koodia.

Käyttäjille korjaukset automaattisesti

Chrome on juuri julkistettu upouusi selain, ja siinä mielessä turva-aukot ovat ymmärrettäviä. Googlea on kuitenkin myös arvosteltu liian heikosta testauksesta.

Googlen vastaus on, että Chromessa on automaattinen päivitystyökalu. Aukot korjataan pikavauhtia, ja korjaukset menevät käyttäjille automaattisesti.

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä piakkoin alkava uuden lhc-kiihdyttimen käyttöönotto herättää myös vastustusta. Näkyvin vastustaja on saksalainen professori Otto Rössler, jonka mukaan lhc:n kokeet voivat uhata jopa koko maapallon tulevaisuutta.

Thübingenin yliopistossa työskentelevän Rösslerin mukaan hiukkastörmäytyksissä syntyy mustia aukkoja, jotka voivat laajeta ja muutaman vuoden sisällä tuhota maapallon.

Rösslerin mukaan maapallo kutistuu mahdollisesti viidessä vuodessa halkaisijaltaan yhden sentin palloksi. Mahdollisuudet tähän ovat Rösslerin mukaan 50 prosenttia.

Rössler on taustaltaan kemisti.

Cern ei aio kritiikin takia lykätä kokeidensa aloittamista. Cernin mukaan maapallolla on tapahtunut miljardien vuosien aikana hiukkastörmäyksiä yhtä paljon kuin niitä tapahtuisi miljoonassa lhc-laitteessa, ja maapallo on yhä olemassa.

Cern myöntää, että Rösslerin mainitsemia mustia aukkoja voi lhc-kokeissa syntyä. Ne kuitenkin häviävät välittömästi

Jaahas onkoha taas yksi maailmanloppu tulossa ... hmmm...

Googlen uusi Chrome-selain on ollut jaossa jo muutaman päivän ajan. Sitä on ladattu ja testattu niin paljon, että monella alkaa olla jo selkeä käsitys sen hyvistä ja huonoista puolista. Mikä sinua ärsyttää Chromessa, mikä ilahduttaa? Osallistu keskusteluun Tietoja koneesta -blogissamme!

Asensin Chromen heti tuoreeltaan työkoneelle, ja tein sillä hetkisen kokeeksi töitäkin, mutta palasin sitten Firefoxiin. Tutulla selaimella monet pikkuasiat hoituvat kuin itsekseen, uudella selaimella niiden tekemiseen saattaa mennä enemmän aikaa. Jos ei muuten, niin ainakin sen takia, että haluaa nähdä, miten ne uudessa ympäristössä toimivat.

Ylipäänsä aikaa alkoi palaa kaikenlaiseen kokeiluun ja ihmettelyyn sen verran, päätin tehdä työt tutulla selaimella. Kotikoneellakin olen surfannut Chromella jonkun verran, mutta vailla systemaattisen testaamisen tarkoitusta. Jo pintapuolisen tutustumisen perusteella voi sanoa, että Googlella on käsissään lupaava tuote, mutta tekemistä riittää vielä

Seuraavassa malliksi muutamia havaintoja, joita olen ehtinyt tehdä Chromesta.

Plussia
Gmailin ja kumppanit voi muuttaa omiksi sovelluksikseen.
Webbilomakkeissa aktiivinen kenttä merkitään selvästi, ei enää kursorin etsimistä laatikoista.
Toi Firefoxistä kirjanmerkit, salasanat ja muut näppärästi.
Viimeksi auki olleiden sivujen (sivuhistorian) näyttäminen uudella välilehdellä näyttää mukavalta ja helpottaa suosikkisivuille menoa.

Miinuksia
Suomenkielinen oikoluku puuttuu - ainakin toistaiseksi.
Sivujen zoomaus hiiren rullalla toimii huonosti Firefoxiin verrattuna – portaat ovat liian harvassa. Teksti on helposti joko liian pientä tai suurta.
Selaimen ulkoasun ja käyttöliittymän muokkausmahdollisuudet niukat.
Muista selaimista tuttuja lisäosia ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla. (Adblocker, Google Toolbar…)

Viestintävirasto uhoaa taas kerran "tehotarkastavansa" luvattomia tv-talouksia Helsingissä. Mafialta tuttu toimintatapa, jossa iso ja yrmeä mies ilmaantuu kotiovelle rähisemään jos asianmukaista suojelurahaa ei ole maksettu, tuntuu vain vuosi vuodelta vähemmän sopivalta nykymaailmaan. Viranomaisten suorittama kotirauhan häirintä haiskahtaa turhan paljon totalitarismilta, vaikka tarkoitus olisi hyvä.

Tv-maksulla on tiellään muitakin ongelmia. Esimerkiksi pc:hen kytkettävät tv-virittimet ovat nykyisin todella pieniä, ja sisäistä viritinkorttia on lähes mahdotonta havaita, etenkin jos antennijohto on piilotettu tietokoneen takaa löytyvän muun johtosekamelskan sekaan. Tv-virittimiä löytyy nykyisin puhelimista, kannettavista soittimista ja ties mistä härpäkkeistä, mutta toisaalta olohuoneen nurkassa oleva 50-tuumainen ruutu ei välttämättä sisälläkään digi-tv-ohjelman vastaanottamiseen tarvittavaa viritintä. Tästä kaikesta herääkin kysymys: kuinka perusteellisesti tarkastajan täytyy koti nuohota varmistuakseen siitä, ettei siellä ole minkäänlaista tv-vastaanotinta? Täytyykö taskut tyhjentää dvb-h-puhelimen varalta, tai onko tarkastajan annettava yrittää analogisten kanavien viritystä omasta tv:stä? Jos viritin nimittäin sattuisi nappaamaan esimerkiksi virolaisen tv-kanavan signaalin, se tarkoittaa, että tv-maksu pitää maksaa! Yleisen kulttuurillisen muutoksen lisäksi tv-lupa-asioiden ohi ajaa siis myös tekniikka.

Viime kädessä koko tv-lupa-asiassa on kyse Ylen rahoituksesta. Jos tv-maksuhallinto purettaisiin, jäisi sitä tuskin kukaan kaipaamaan, mutta jäljelle jäisi kysymys siitä, mistä rahat yleisradiotoimintaan otettaisiin. Loogisin ja markkinatalouden kanssa yhteensopivin ratkaisu olisi luonnollisesti laittaa Ylen kanavat salauskortin taakse aivan samoin kuin kaupalliset maksukanavatkin: tällöin vain ohjelmasta maksavat saisivat katsoa Yleä.

Maksukorttiratkaisuun liittyvän ongelman ymmärtää lähes jokainen, vaikka sitä julkisessa keskustelussa vältetäänkin sanomasta ääneen: jos katsojat joutuisivat itse arvioimaan, haluavatko he todella maksaa lähes 20 euroa kuukaudessa Ylen katsomisesta, romahtaisi maksajien määrä nykyisestä. Tästä seuraisi valtava lovi Ylen budjettiin, ohjelmien tason heikentyminen ja lisää katsojakatoa, ja loppujen lopuksi mahtava Yle olisi vain marginaaliyleisön kanavapaketti muiden joukossa. Moni kaupallisten kanavien tarjontaan tyytyväinen tuskin jäisi Ylen ohjelmia kaipaamaan, mutta yleisradioyhtiön perimmäinen tarkoitus onkin tarjota ennen kaikkea ohjelmia, joita kaupalliset kanavat eivät kohdeyleisön pienuuden tai mainostajien mielenkiinnon puutteen takia ota ohjelmistoonsa. On vaikea kuvitella, että mikään kaupallinen kanava lähettäisi esimerkiksi viittoma- tai saamenkielisiä uutisia, Koulu-tv:tä tai Kuningaskuluttajaa, vaikka Yle pyyhittäisiin kokonaan ohjelmakartalta.

Toinen ja todennäköisempi ratkaisu Ylen rahoitukseen tulevaisuudessa on yhtiön toiminnan tukeminen suoraan verovaroista lukuisien muiden julkisten palvelujen tapaan. Esimerkiksi Kansallisoopperassa käy vain häviävän pieni osa suomalaisista, mutta tästä huolimatta sen toiminta rahoitetaan pääosin verovaroista. Tämän huomioon ottaen Ylen julkinen rahoittaminen tuntuisi melko luonnolliselta. Aivan ongelmaton tie tämäkään ei ole: verorahoituksen myötä vaarantuu yhtiön riippumattomuus. Toisin kuin lupamaksuvaroin toteutettu rahoitus, suora julkinen rahoitus on riippuvaista poliittisista päätöksistä. Tilanne loisi Ylelle paineita olla ärsyttämättä kulloinkin vallassa olevia tahoja, sillä nämä voivat vastatoimenpiteenä uhata leikata yhtiön rahoitusta. Tällöin vaarantuisi koko yleisradioajatukselle tärkeä vapaan tiedonvälityksen periaate. Ero nykyiseen tilanteeseen tosin jäisikin todennäköisesti vain periaatteelliselle tasolle, sillä mitään uraa uurtavaa politiikkajournalismia ei Ylessä tälläkään hetkellä harrasteta.

Tv-maksun lopunajat alkavat joka tapauksessa pikku hiljaa olla käsillä, joten ratkaisuja tarvitaan. Itse ehdotan kahden eri rahoitustavan yhdistämistä: esimerkiksi 60 prosenttia Ylen nykytason budjetista otetaan suoraan verovaroista, mutta kanavat laitetaan myös maksukortin taakse, ja katsojilta veloitetaan nykyistä tv-maksua pienempi katselumaksu, noin 90 euroa vuodessa. Tällöin varsinaiset katsojat maksavat ohjelmista osan, mikä parantaa järjestelmän tasapuolisuutta ja jättää Ylelle osan riippumattomuudesta, kun koko rahoituspotti ei ole poliitikkojen käsissä. Lisäksi maksujärjestelmä kannustaa kehittämään ohjelmistoa, koska lisäkatsojat tuovat kassaan lisää rahaa. Jos maksukorttijärjestelmä otettaisiin käyttöön, olisi vastalausemyrskyn välttämiseksi tosin pakko vaihtaa katsojien mahdolliset korttipaikattomat digiboksit uusiin veloituksetta kortin hankkimisen yhteydessä.

Googlen uusi Chrome-selain antaa esimakua tulevasta. Googlen tarjoamat ohjelmistot ovat jo nyt varteenotettavia vaihtoehtoja perinteisille pc-pohjaisille työkaluille.

Pian Google tarjoaa maailman kaikille ihmisille täydellisen työympäristön johon kuuluvat sähköpostit, pikaviestit, kalenterit, toimisto-ohjelmistot, valokuvagalleriat ja niin edelleen.

Chrome-selaimen avulla Google kontrolloi it-työkalujen koko ketjua käyttäjän tietokoneesta sovelluksia pyörittäviin palvelimiin. Ei ole enää väliä, mitä käyttöjärjestelmää koneessa ajetaan (windows, mac, linux), kun tärkeimmät palvelut tarjoaa Google.

Käyttäjän kannalta tilanne on oikein mukava. Ilmaiset (tai siltä vaikuttavat) työkalut kyllä kelpaavat. Mutta ilmaisuus on harhaa.

Google kerää netin käyttäjistä valtavasti tietoa. Sain välähdyksen tästä ottaessani käyttöön www-palvelujen ylläpitäjille suunnatut työkalut Google Analytics ja Google Webmaster Tools. (Nämäkin työkalut ovat luonnollisesti ilmaisia.) Halusin tietää millaista käyttöä Blogger-palvelussa pitämälläni valokuvablogilla on.

Googlen työkalujen avulla saan selville paljon tietoa käyttäjistä: siitä mistä he ovat blogiini tulleet, miten he ovat blogiani selanneet, mistä blogiini linkitetään ja niin edelleen.

Mutta tämä tietomäärä on vain pieni hitunen siitä tiedosta, mitä Google jatkuvasti saa käyttöönsä palveluidensa käyttäjiltä. Googlella on iso kilpailuetu muihin toimijoihin verrattuna.

Googlen julkistama Chrome-selain perustuu Applen Webkit-moottoriin ja lukuisaan määrään muita avoimia ohjelmistoja. Oletettavasti Google käyttää Chrome-selainta yhä kehittyneempien sovellusten lanseeraamisessa. Optimoimalla selaimensa koodia Google pystyy parantamaan käyttäjäkokemusta niin, että ero perinteisten sovellusten ja www-sovellusten väliltä katoaa kokonaan.

Selaimista on pikku hiljaa tullut lähes itsenäisiä käyttöjärjestelmiä. Chrome etenee askeleen pidemmälle tähän suuntaan. Näköpiirissä on sovelluksia, jotka toimivat myös silloin kun nettiyhteys ei ole päällä, ja jotka toimivat toisistaan riippumatta: yhden sovelluksen kaatuminen ei kaada toisia.

Kohtapuoliin Googlella on koossa rakennuspalikat "internet-käyttöjärjestelmälle" sovelluksineen.

Nyt kun Googlella on oma www-selain, pystyy Google yhä tiukemmin selvittämään ihmisten netin käyttöä. Jos asiaa ajattelee positiivisesti, tarkoittaa tämä että Google pystyy tarjoamaan käyttäjille yhä tehokkaampia ja osuvampia työkaluja ja parempaa informaatiota.

Jos taas miettii asiaa oman yksityisyytensä kannalta, tulee miettineeksi millä kaikilla tavoilla Google voi rahastaa sillä tiedolla mitä se kerää netin käyttäjistä.

Näin se vaan menee ... Miten ton nyt sitte ottas...

Google on muokannut Chrome-selaimensa EULA-lisenssin tekstiä. Alkuperäinen lisenssiteksti siirsi kaiken selaimella julkaistun sisältömateriaalin tekijänoikeudet Googlelle. Uusittu versio jättää tekijänoikeudet käyttäjän haltuun, mikä onkin moraalisesti huomattavasti loogisempi ratkaisu. Googlen edustajan mukaan selaimen mukana julkaistu EULA oli ns. copy-paste -versio, johon oli epähuomiossa jäänyt epäasiallisuuksia.

Chromen EULA aiheutti keskustelua myös Sektorin edellisessä Chrome-uutisessa. Vaikka kansainvälinen versio on jo tätä kirjoitettaessa muokattu, löytyy suomenkielisestä EULA-tekstistä yhä tuo hämmennystä aiheuttanut lause: "Lähettämällä, julkaisemalla tai esittämällä sisältöä käyttäjä myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, tekijänpalkkioista vapautetun ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, suorittaa julkisesti, esittää julkisesti ja jakaa käyttäjän Palveluissa tai niiden kautta lähettämää, julkaisemaa tai esittämää Sisältöä."

Otos EULA-Lisenssi tekstistä:

10. Googlen myöntämä käyttöoikeus

10.1 Google myöntää käyttäjälle henkilökohtaisen, maailmanlaajuisen, tekijänoikeusmaksuttoman, ei-siirrettävän ja rajoittamattoman käyttöoikeuden käyttää Googlen käyttäjälle Palveluiden osana toimittamaa ohjelmistoa (johon viitataan jäljempänä nimellä Ohjelmisto). Käyttöoikeuden ainoana tarkoituksena on antaa käyttäjälle mahdollisuus käyttää Palveluita Googlen tarjoamassa muodossa Ehtojen sallimalla tavalla.

10.2 Käyttäjä ei saa (eikä käyttäjä saa antaa kenenkään muun) kopioida, muokata, luoda johdannaistöitä, tutkia valmistustapaa, purkaa tai muuten yrittää selvittää Ohjelmiston tai sen osan lähdekoodia, ellei tätä nimenomaisesti lailla sallita tai vaadita tai ellei Google ole kirjallisesti antanut käyttäjälle lupaa kyseiseen toimenpiteeseen.

10.3 Käyttäjä ei saa luovuttaa Ohjelmiston käyttöoikeutta (tai myöntää alilisenssiä), perustaa siihen mitään etuja tai siirtää muulla tavalla mitään käyttäjän Ohjelmiston käyttöoikeuden osaa, ellei Google on antanut käyttäjälle nimenomaisesti kirjallista lupaa toimia näin.

11. Käyttäjän myöntämä käyttöoikeus sisältöön

11.1 Käyttäjä säilyttää Palveluiden kautta tai Palveluihin lähetetyn, julkaistun tai esitetyn Sisällön tekijänoikeudet ja muut käyttäjän omistamat oikeudet. Lähettämällä, julkaisemalla tai esittämällä sisältöä käyttäjä myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, tekijänpalkkioista vapautetun ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, suorittaa julkisesti, esittää julkisesti ja jakaa käyttäjän Palveluissa tai niiden kautta lähettämää, julkaisemaa tai esittämää Sisältöä. Käyttöoikeuden ainoana tarkoituksena on antaa Googlelle mahdollisuus näyttää, jakaa ja mainostaa Palveluita. Tiettyjen Palveluiden käyttöoikeus voidaan peruuttaa Palveluiden Lisäehdoissa määritetyllä tavalla.

11.2 Käyttäjä hyväksyy, että tämä käyttöoikeus sisältää Googlelle myönnetyn oikeuden saattaa kyseinen sisältö sellaisten yritysten, organisaatioiden ja henkilöiden saataville, joiden kanssa Googlella on liikesuhde jaettujen palveluiden tuottamiseksi sekä oikeuden käyttää tällaista Sisältöä kyseisten palveluiden tuottamisessa.

11.3 Käyttäjä ymmärtää, että Google saattaa suorittaessaan teknisiä toimenpiteitä Palveluiden tuottamisessa käyttäjille (a) lähettää tai jakaa Sisältöä useiden julkisten verkkojen ja useiden välineiden kautta ja (b) tehdä Sisältöön muutoksia, jotka ovat välttämättömiä Sisällön muokkaamiseksi liittymäverkkojen, laitteiden, palveluiden tai välineiden teknisten vaatimusten takia. Käyttäjä hyväksyy, että Googlella on oikeus toimia näin tämän käyttöoikeuden nojalla.

11.4 Käyttäjä vahvistaa ja takaa Googlelle, että hänellä on kaikki oikeudet, valta ja valtuudet, jotka tarvitaan yllä mainitun käyttöoikeuden myöntämiseen.

Koko EULA-Lisenssi texti:
http://www.google.com/chrome/eula.html

Jaa että "Googlen edustajan mukaan selaimen mukana julkaistu EULA oli ns. copy-paste -versio, johon oli epähuomiossa jäänyt epäasiallisuuksia." ... hah sanon minä

Googlen Chrome-selaimen yhdistetty osoite- ja hakukenttä siirtää Googlelle jokaisen kenttään tehdyn näppäinlyönnin. Yhdysvaltalainen kansalaisoikeusjärjestö EFF on huolissaan ihmisten yksityisyyden suojasta.

Googlen Chrome-selaimessa on yhdistetty Googlen haku- ja selaimen osoitekenttä. Tämä Googlen Omnibox-nimellä kutsuma kenttä siirtää Googlen arkistoitavaksi jokaisen näppäinlyönnin, myös silloin, kun käyttäjä ei paina lopuksi enteriä.

Yhdysvaltalainen kansalaisoikeuksia verkossa ajava järjestö Electronic Frontier Foundation EFF on huolestunut Omniboxista, kertoo Cnet-verkkosivusto.

EFF-järjestö on huolissaan siitä, että Google tietää jo hakukoneensa ja palveluidensa kautta liian paljon ihmisten yksityisestä elämästä.

Google aikoo tallentaa noin kaksi prosenttia Omniboxista saamistaan tiedoista. Tallennettaviin tietoihin kuuluvat myös koneiden ip-osoitteet, joista näppäinlyönnit on tehty.

Toiminnon voi estää valitsemalla Chromen Sivu- valikosta kohdan "Uusi incognito-ikkuna". Incognito-toiminnassa selain ei tallenna käyttäjästä mitään tietoja. Incognito ei kuitenkaan estä verkkopalveluja, joissa käyttäjä vierailee, tallentamasta tietoja käynnistä.

Googlen Chromen asetuksista voi myös poistaa salasanojen tallennuksen. Haku- ja osoitekentässä on hakukoneena luonnollisesti Google. Tämänkin voi kuitenkin vaihtaa selaimen asetusten kautta, ja tällöin välttää hakusanojensa välittämisen Googlelle.

Chrome-selaimen julkaisuvaiheessa käyttäjäehdot antoivat Googlelle lähes kaikki oikeudet kaikkeen materiaaliin, joita käyttäjät sen avulla välittivät. Ehtojen aiheuttaman kohun jälkeen Google muutti niitä käyttäjien hyväksi.

Googlen uusi Chrome-selain on heti ajautunut ongelmiin. Kansalaisoikeusjärjestöt ovat kimpaantuneet Googlen käyttölisenssistä, joka antaa Googlelle oikeudet kaikkeen Chromella tuotettuun sisältöön.

Myös Chromen osoitekenttä Omibox on herättänyt kysymyksiä, sillä kaikki osoitekenttään syötetty data lähetetään Googlelle. Lisäksi Chromesta on heti löytynyt haavoittuvuus.

Google on jo ehtinyt reagoida käyttölisenssikohuun ja poistanut lisenssistä kohdan, jonka mukaan kaikki Chromella tehty sisältö olisi Googlen ulottuvilla.

Israelilainen tutkija Aviv Raff on myös löytänyt Chromesta haavoittuvuuden, kertoo TechWorld. Haavoittuvuuden takia tietoturvarikolliset voivat huijata käyttäjiä lataamaan vihamielistä koodia. Raffin mukaan haavoittuvuus johtuu siitä, että Google on käyttänyt Chromen perustana vanhempaa versiota WebKit-selainytimestä.